Tämä on erittäin mielenkiintoinen kirja ja se kertoo johtavien natsien lapsista ja heidän suhtautumisestaan isiinsä ja näiden tekemiin rikoksiin. Myös kirjan kirjoittajat ovat isä ja poika. Kirja koostuu Norbert Lebertin vuonna 1959 tekemistä natsien lasten haastatteluista ja hänen poikansa Stephanin kohtaamisista samojen henkilöiden tai näiden sisarusten kanssa vuonna 2000. Mukana ovat Göringin ja Himmlerin tyttäret, Rudolf Hessin poika ja osa Martin Bormannin, Hans Frankin ja Baldur von Schirachin jälkeläisistä. Lasten selviytymisstrategiat vaihtelevat kaiken kieltävästä uusnatsismista (Gudrun Himmler) ja isän epäpoliittisesta idealisoinnista (Edda Göring) uskonnolliseen sovitustyöhön (Martin Borman jr) ja isään kohdistettuun julkiseen vihanpurkaukseen (Niklas Frank), jonka Stephan Lebert kertoo närkästyttäneen jopa joitakin holokaustin uhrien jälkeläisiä. Isä ja poika Lebert ovat molemmat journalisteja ja se näkyy kirjan sisällössä. Käsittelytapa on jossain määrin pinnallinen ja se on syynä siihen, etten antanut kirjalle viittä tähteä. Lebert jr ei kovin syvällisesti analysoi mitä erilaiset suhtautumistavat ovat henkilöille merkinneet vaan käsittelee natsien lasten kautta saksalaisten yleistä syyllisyyttä tavalla, jota en itse joka kohdassa pidä mielekkäänä. Joka tapauksessa tärkeä kirja, jota voi suositella paitsi kaikille natsiajan traumoista ja niistä selviytymisestä kiinnostuneille, myös niille joita kiinnostaa sukupolvien välinen kuilu ja tavat käsitellä perheen sisäisiä traumoja.

(Mielenkiintoinen yksityiskohta: kirjassa mainitaan israelilainen psykologi Dan Bar-On, joka on järjestänyt yhteisiä terapiaistuntoja holokaustin uhrien ja natsirikollisten lapsille. Tästä lukisin mielelläni lisää.)

This is a very interesting book. It tells about children of the leading nazis and how they have handled their family trauma of nazi crimes. The authors are also father and son, who have interviewed children of eg. Rudolf Hess, Martin Borman and Hans Frank in 1959 and 2000. Attitudes of the children towards their fathers vary between all-denying neonazism, apolitical idolization, religious contemplation and publicly declared hatred. This is an important book, though somewhat superficial. I can recommend it to anyone interested in handling of the nazi trauma in Germany but also as a book about relationship of generations in families with difficult things in the past. ( )