KotiRyhmätKeskusteluLisääAjan henki
Etsi sivustolta
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Hide this

Tulokset Google Booksista

Pikkukuvaa napsauttamalla pääset Google Booksiin.

Galapagos – tekijä: Kurt Vonnegut
Ladataan...

Galapagos (alkuperäinen julkaisuvuosi 1985; vuoden 2019 painos)

– tekijä: Kurt Vonnegut (Autor)

JäseniäKirja-arvostelujaSuosituimmuussijaKeskimääräinen arvioMaininnat
6,897711,045 (3.8)111
Kirjan tapahtumat alkavat Vuosisadan luontoristeilystä, joka suuntautuu Galapagossaarille. Luonnonvalinta sekoaa konsepteissaan, tapahtuu eräänlainen uusi luominen, jonka seurauksena ihmisille kasvaa pikku hiljaa evät, ja he menettävät onnettomuuksiensa aiheuttajan: liian suuret aivot.
Jäsen:swquinn
Teoksen nimi:Galapagos
Kirjailijat:Kurt Vonnegut (Autor)
Info:Fourth Estate (2019), Edition: New Ed, 240 pages
Kokoelmat:Oma kirjasto
Arvio (tähdet):
Avainsanoja:-

Teoksen tarkat tiedot

Galapagos (tekijä: Kurt Vonnegut) (1985)

  1. 00
    Half Past Human (tekijä: T. J. Bass) (DeusXMachina)
    DeusXMachina: Human Evolution
  2. 00
    Aikakone (tekijä: H. G. Wells) (DeusXMachina)
    DeusXMachina: Human evolution
Ladataan...

Kirjaudu LibraryThingiin, niin näet, pidätkö tästä kirjasta vai et.

Ei tämänhetkisiä Keskustelu-viestiketjuja tästä kirjasta.

» Katso myös 111 mainintaa

Näyttää 1-5 (yhteensä 71) (seuraava | näytä kaikki)
A weird book that employed interesting techniques like this one the author explained early on: "This convention of starring certain names will continue throughout the story, incidentally, alerting readers to the fact that some characters will shortly face the ultimate Darwinian test of strength and wiliness." I liked it. ( )
  MysteryTea | Jun 14, 2021 |
I don’t think this is necessarily a top-tier Vonnegut book but, fuck, if it wasn’t exactly what I needed right now. Absolutely a pleasure. ( )
  jobinsonlis | May 11, 2021 |
Those damned big brains of ours.

My first leap into the world of Kurt Vonnegut was Cat's Cradle. That book left my head spinning with questions and wonder. "What the hell did I just read?" It wasn't until I looked up other reviews and saw that it was a satirical look into religion and science, about the dangers and safety of both. That's when I saw how awesome of an author he is.

Galapagos left me with more questions than answers. That's a great thing.

The story left me in a stupor. Whenever I finished a chapter, I would be in awe of how Vonnegut would describe certain things with some sort of magic. It is impossible to read his work and not have a smirk painted on your face or to audibly laugh out loud in public. There is a certain touch he has, a way with words if you will, that brings events to life.

The theme in Galapagos is humanity, evolution, and heredity. Humans are capable of committing the worst atrocities and at the same time have the ability to be kind and generous. The protagonist of this story is our brains, that lump of meat that lives comfortably in our skulls that makes both good and bad decisions. It can tell us to hurt someone or even hurt ourselves. It can help create a beautiful symphony or paint a gorgeous work of art. It can create weapons that can wipe out whole countries.

The following is taken from my notes when I was about half way through:

"Humans can be dumb and stupid. Humankind has made SO MANY MISTAKES. Genocide. Ecocide. Constant constant war. Pillaging. Gluttony. Greed. Rape of a fellow human and rape of our planet's resources. Racism. However, humankind can be good. Kind. Charitable. Helpful. Nice. Friendly. We are capable of self sacrifice in order to save someone else. We donate to those in need. We can empathize with others."

I will end my review with the quote Vonnegut used to begin this enlightening and witty story:

" In spite of everything, I still believe people are really good at heart."
--Anne Frank (1929-1944) ( )
  ProfessorEX | Apr 15, 2021 |
The passengers of a cruise ship repopulate the world after a virus sterilizes everyone else, and it's all told from the viewpoint of a ghost a million years after the fact. This has everything I love about Vonnegut: The strong voice that utilizes simple language very effectively; the multitude of philosophical quotes that never come across as half-baked or cliche; the reoccurring characters in all of his books;
the way that he explains the book's general outcome at the beginning and throughout, leaving us to wonder how exactly so-and-so dies, etc; and so on. ( )
  jasonrkron | Jan 15, 2021 |
Kurt Vonnegut's Galapagos is a book he wrote in the latter end of his career. Now instead of "Kilgore Trout" we have Kilgore Trout's son telling the story of a pandemic and mass diet from the perspective of a million years from now. He could have left - gone through "the Blue Tunnel" to the afterlife, but don't you know - he wanted to stay and hear the end of the story.

The human race has gone through a plague and a purge and has almost died out. A ragtag band of survivors have taken a ship and found themselves stranded on an island in the Galapagos chain. Will the human race survive? Yes . . . and no.

This is a novel of ideas much more than a novel of character or plot. Like Mark Twain before him, Vonnegut is chronicling "The Damned Human Race" and frankly he doesn't think much of it.

But even here is this slow moving and very didactic book there are characters you care about and acts of great kindness and generousity and love.

Perhaps there are worse fates for the human race than to spend its time catching fish and having exuberant guilt free sex play in a sunny paradise.

It's no "Slaughterhouse Five" but its still Vonnegut and still thoughtful and interesting. ( )
  magicians_nephew | Nov 17, 2020 |
Näyttää 1-5 (yhteensä 71) (seuraava | näytä kaikki)
ei arvosteluja | lisää arvostelu

» Lisää muita tekijöitä (25 mahdollista)

Tekijän nimiRooliTekijän tyyppiKoskeeko teosta?Tila
Kurt Vonnegutensisijainen tekijäkaikki painoksetlaskettu
Davis, JonathanKertojamuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Marsh, JamesKansikuvataiteilijamuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi muokata Yhteistä tietoa
Katso lisäohjeita Common Knowledge -sivuilta (englanniksi).
Kanoninen teoksen nimi
Alkuteoksen nimi
Teoksen muut nimet
Alkuperäinen julkaisuvuosi
Henkilöt/hahmot
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät paikat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät tapahtumat
Kirjaan liittyvät elokuvat
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Epigrafi (motto tai mietelause kirjan alussa)
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
In spite of everything, I still believe people are really good at heart.

Anne Frank (1929-1945)
Omistuskirjoitus
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
In memory of Hillis L. Howie (1903-1982),
amateur naturalist -
A good man who
took me and my best friend Ben Hitz
and some other boys
out to the American Wild West
from Indianapolis, Indiana,
in the summer of 1938

Mr Howie introduced us to real Indians
and had us sleep out-of-doors every night
and bury our dung,
and taught us how to ride horses,
and told us the names of many plants and animals,
and what they needed to do
in order to stay alive
and reproduce themselves.

One night Mr Howie scared us half to death
on purpose,
screaming like a wildcat near our camp.
A real wildcat screamed back.
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
The thing was:
One million years ago, back in A.D. 1986, Guayaquil was the chief seaport of the little South American democracy of Ecuador, whose capital was Quito, high in the Andes Mountains.
Sitaatit
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Mary had also taught that the human brain was the most admirable survival device yet produced by evolution. But now her own big brain was urging her to take the polyethylene garment bag from around a red evening dress in her closet in Guayaquil, and to wrap it around her head, thus depriving her cells of oxygen.
"I'll tell you what the human soul is, Mary," he whispered, his eyes closed. "Animals don't have one. It's the part of you that knows when your brain isn't working right. I always knew, Mary. There wasn't anything I could do about it, but I always knew."
As for the meaning of the courtship dance of the blue-footed boobies: The birds are huge molecules with bright blue feet and have no choice in the matter. By their very nature, they have to dance exactly like that.
Human beings used to be molecules which could do many, many different sorts of dances, or decline to dance at all - as they pleased. My mother could do the waltz, the tango, the rumba, the Charleston, the Lindy Hop, the jitterbug, the Watusi, and the twist. Father refused to do any dances, as was his privilege.
If I may insert a personal note at this point: When I was alive, I often received advice from my own big brain which, in terms of my own survival, or the survival of the human race, for that matter, can be charitably described as questionable. Example: It had me join the United States Marines and go fight in Vietnam.
Thanks a lot, big brain.
From the violence people were doing to themselves and each other, and to all other living things, for that matter, a visitor from another planet might have assumed that the environment had gone haywire, and that the people were in such a frenzy because Nature was about to kill them all.
But the planet a million years ago was as moist and nourishing as it is today—and unique, in that respect, in the entire Milky Way. All that had changed was people’s opinion of the place.
To the credit of humanity as it used to be: More and more people were saying that their brains were irresponsible, unreliable, hideously dangerous, wholly unrealistic—were simply no damn good.
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
(Napsauta nähdäksesi. Varoitus: voi sisältää juonipaljastuksia)
Erotteluhuomautus
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
ISBN 0385333870 is for Galápagos by Kurt Vonnegut
Julkaisutoimittajat
Kirjan kehujat
Alkuteoksen kieli
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Kanoninen DDC/MDS
Kanoninen LCC

Viittaukset tähän teokseen muissa lähteissä.

Englanninkielinen Wikipedia (1)

Kirjan tapahtumat alkavat Vuosisadan luontoristeilystä, joka suuntautuu Galapagossaarille. Luonnonvalinta sekoaa konsepteissaan, tapahtuu eräänlainen uusi luominen, jonka seurauksena ihmisille kasvaa pikku hiljaa evät, ja he menettävät onnettomuuksiensa aiheuttajan: liian suuret aivot.

Kirjastojen kuvailuja ei löytynyt.

Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa

Suosituimmat kansikuvat

Pikalinkit

Arvio (tähdet)

Keskiarvo: (3.8)
0.5 5
1 20
1.5 6
2 80
2.5 29
3 385
3.5 109
4 622
4.5 63
5 368

Oletko sinä tämä henkilö?

Tule LibraryThing-kirjailijaksi.

 

Lisätietoja | Ota yhteyttä | LibraryThing.com | Yksityisyyden suoja / Käyttöehdot | Apua/FAQ | Blogi | Kauppa | APIs | TinyCat | Perintökirjastot | Varhaiset kirja-arvostelijat | Yleistieto | 162,431,168 kirjaa! | Yläpalkki: Aina näkyvissä