KotiRyhmätKeskusteluLisääAjan henki
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Hide this

Tulokset Google Booksista

Pikkukuvaa napsauttamalla pääset Google Booksiin.

American Psycho
Ladataan...

American Psycho (1991)

JäseniäKirja-arvostelujaSuosituimmuussijaKeskimääräinen arvioMaininnat
11,742250392 (3.72)322
"Bret Easton Ellis, yksi kohutuimmista nykykirjailijoista, saa paljolti kiitta maineestaan vuonna 1991 ilmestynyttromaaniaan Amerikan Psyko. Se lennti het maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen ja jakoi samalla niin lukijoiden kuin kriitikoidenkin mielipiteet jyrkti kahtia. Yhtkahtia jakautunut on romaanin pahenkil, Patrick Batemanin, maailma. H on 26- vuotias komea, rikas ja sivistynyt miljonaripankkiiri, Wall Streetin herrasmies, jonka sislasustaa kuitenkin tri Jekyllin lissi my mr Hyde. sin h muuttuu sadistiseksi massamurhaajaksi joka raiskaa, kiduttaa, tappaa ja paloittelee uhrinsa osoitten ehtymt karmaisevaa mielikuvitusta. Kierre kiihtyy koko ajan, sillaika ja maailma vaativat yhvoimakkaampia sykkeit Lukijan sietokykykoetteleva romaani on sekarmoton tilitys ylikierroksilla kneest80-luvusta etthkdyttennuste itsetarkoituksellisen vivallan lisantymisest Julmuudestaan huolimatta se tarkastelee lsimaisen elintasokulttuurin paradokseja hyyt humorististisesti ja ironisoiden" -- (takakansi)… (lisätietoja)
Jäsen:foryoubookreview
Teoksen nimi:American Psycho
Kirjailijat:
Info:
Kokoelmat:Oma kirjasto, Aion lukea
Arvio (tähdet):
Avainsanoja:-

Teoksen tarkat tiedot

Amerikan Psyko (tekijä: Bret Easton Ellis) (1991)

  1. 123
    Fight club (tekijä: Chuck Palahniuk) (sacredheartofthescen)
    sacredheartofthescen: Both about bored men in American society that found odd ways to fill their time and become what they want to be.
  2. 30
    Tappaja sisälläni (tekijä: Jim Thompson) (gtross)
    gtross: I would be very much surprised if Bret Easton Ellis hadn't been influenced by Jim Thompson's first person narrative of a psychopathic mind.
  3. 10
    The Maimed (tekijä: Hermann Ungar) (askthedust)
  4. 10
    Killer on the Road (tekijä: James Ellroy) (yokai)
  5. 00
    In the Miso Soup (tekijä: Ryū Murakami) (TheRavenking)
  6. 00
    People Live Still in Cashtown Corners (tekijä: Tony Burgess) (ShelfMonkey)
  7. 01
    The Seven Days of Peter Crumb: A Novel (P.S.) (tekijä: Jonny Glynn) (gooneruk)
    gooneruk: Peter Crumb is more intense, shorter, and more schizophrenic, but Bateman is a good cross-Atlantic mirror for him.
Ladataan...

Kirjaudu LibraryThingiin, niin näet, pidätkö tästä kirjasta vai et.

Ei tämänhetkisiä Keskustelu-viestiketjuja tästä kirjasta.

» Katso myös 322 mainintaa

englanti (220)  ranska (10)  tanska (3)  hollanti (3)  italia (2)  ruotsi (2)  saksa (2)  espanja (1)  katalaani (1)  Kaikki kielet (244)
Näyttää 1-5 (yhteensä 244) (seuraava | näytä kaikki)
Cons: It's as uncomfortably outdated as anything else from the time period, if not more so. The book is a little long for as little action as it has. There are too many interchangeable yuppie characters with no personalities to keep them all straight, though I don't doubt that them being interchangeable yuppies with no personalities was the point.

Pros: Bateman is one of the strongest first-person voices I've ever read. Similarly to the movie, breaking up the darkness with long monologues about '80s music is very entertaining and unique. Bateman's neurotic nitpicking made me think of this as a gory Seinfeld. The constant one-sentence descriptions of the same things sprinkled throughout reminded me A LOT of my old days with Palahniuk. ( )
  jasonrkron | Jan 15, 2021 |
An analysis of the chapter, Killing Child at Zoo

As the American society has entered the state of postmodernity, materialism and consumerism has come to play a larger and larger role in all our lives. And the devastating effects of consumerism are immense, as the novel, American Psycho by Bret Easton Ellis, 1991, serves to testify. In the chapter, Killing Child at Zoo, Ellis displays two examples of what consumerism can cause: The monetization of as something as natural and pure as wildlife and the extreme loss of identity that can turn people into serial killers.

Through the setting, Ellis shows us consumerism is even capable of contaminating the most natural of things, wildlife, through the institution of trapping and breeding animals, the zoo. This quote describes well how the consumerism has poisoned the wild creatures in the zoo: “The zoo seems empty, devoid of life. The polar bears look stained and drugged. A crocodile floats morosely in an oily makeshift pond. The puffins stare sadly from their glass cage. Toucans have beaks as sharp as knives.” (p. 2, l. 10) The human inventions, drugs, oil, glass and knives are being forced upon the wildlife. Another quote that even more vividly expresses this point is this: “COINS CAN KILL - IF SWALLOWED, COINS CAN LODGE IN AN ANIMAL’S STOMACH AND CAUSE ULCERS, INFECTIONS AND DEATH.” (p. 2, l. 16) An ingenious metaphor that tells us that on top of indirectly causing great animal suffering and death, the very cornerstone upon which consumerism flourishes, money, also quite literally can kill. Ellis provides us with plenty other examples of the unnaturalness of the zoo too: The surrounding skyscrapers and tall buildings being ever visible from inside the zoo. The fact that fake penguin sounds are being played on speakers, and them later smashing against their glass cage in panic after the murder.

Throughout the entire book a very great emphasis is placed on material possessions, to the point where one’s identity is simply the sum of what one owns. At one point Ellis even spends two full pages listing everything Bateman has in his apartment. Almost every time Bateman meets someone, their attire is comprehensively described, and their body and color carefully evaluated. This obsession with appearance becomes shockingly apparent, when he just after the murder judges the panicking mothers look. A more subtle example of the extreme focus on material objects is this: “The Patty Winters Show this morning was about a boy who fell in love with a box of soap.” (p. 1, l. 10) This boy could be a metaphor for Bateman, who very rarely experiences any interest in his fellow companions, let alone love for them, but shows an intense interest in and affection for his Armani jacket, Interplak tooth polisher and Duntech Sovereign 2001 speakers. And what is the first thing he does after committing a murder? He buys a book and a soap bar just for the sake of buying it. Patrick Bateman has been entirely consumed by consumerism.

He consumes out of fear of falling behind - not living up to the ideal - not fitting into the prestigious bubble of yuppie-culture. “Unable to maintain a credible public persona, I find myself roaming in the zoo […]” (p. 1, l. 12) Here his other side takes over, Bateman’s real identity, the serial killer. Following the stream of endless consumption has not brought him happiness, only a loss of identity, which has led him to create another one. The serial killer’s happiness seems to be directly tied to the amount of suffering he can cause, a sort of reverse hedonistic utilitarianism. Two examples of this: “It’s not the seals I hate - it’s the audience’s enjoyment of them that bothers me.” (p. 2, l. 20) and “Though I am satisfied at first by my actions, I’m suddenly jolted with a mournful despair at how useless, how extraordinarily painless, it is to take a child’s life. […] It’s so much worse (and more pleasurable) taking a life of someone […] whose death will upset far more people whose capacity for grief is limitless than a child’s would, perhaps ruin many more lives than just the meaningless, puny death of this boy.” (p. 3, l. 41)

Through setting, metaphors and character, Bret Easton Ellis, paints a horrid picture of a society of endless consumption, where the natural joys have been contaminated and the individuality and identity lost. Patrick Bateman’s answer to this problem is to simply steal happiness from others, by creating another identity, the serial killer, which is in turn only possible in this society, where everything is taken at face value. ( )
  Alfred2003 | Jan 15, 2021 |
disturbing and yet also really boring.. I feel like I'm missing something as it didn't really live up to expectations and didn't really make a lot of sense to me ( )
  zacchaeus | Dec 26, 2020 |
I first read this book in Spring of 2013 and was horrified/piqued by the content. I was so piqued that I wrote my first dissertation chapter on it. I've spent the last year and a half trying to get an article published, and the new focus I'm taking meant a re-read with fresh eyes.

Holy shitsnacks. This book is so relevant 26 years later. It's like Bret Easton Ellis saw a fragile thread of masculinity, tied up in consumerism, racism, misogyny, and violence, and explored it to its logical end. He sets up the pathological character of Patrick Bateman, explores his darkest homicidal psychopathic tendencies, and then implies that he is interchangeable with every other kind of yuppie like him. It's a dark commentary on humanity, and one that I did not fully understand until 2016.

And now I do.

The spectre of Donald Trump hangs over the text, and I firmly believe that this is no accident. When I first read the text, I skimmed over his name, because it was 2013, and he was just the mercurial and overly tanned old man on The Apprentice. Much has changed between that first reading and this one, and this is where I hope to mine my article. I must give enormous credit to a student in my Fall 2016 Comp 1 class, because she read American Psycho for her book project and mentioned Trump's presence in the novel. X, I thank you for reigniting my scholarly curiosity. Now it's off to write the article! ( )
  DrFuriosa | Dec 4, 2020 |
Een vurig pleidooi voor authenticiteit en vrijheid
Wit van Bret Easton Ellis, de memoir van de bestsellerauteur van American Psycho, is een kritiek op de ernstige tekortkomingen van onze huidige e-gedomineerde maatschappij. Al sinds zijn debuutroman Minder dan niks, die hem dertig jaar geleden onmiddellijk naar het centrum van de aandacht katapulteerde, worstelt Bret Easton Ellis met zijn bekendheid die hem evenveel fans als vijanden opleverde.
In recente jaren heeft hij zijn kritiek op de maatschappij geuit via social media als Twitter en zijn podcast-serie. Wit verbindt hij zijn kritische inzichten aan zijn leven vanaf zijn jeugd en zijn werk. Ellis bekritiseert onze huidige e-gedreven maatschappij van zelfcensuur, pleit vurig voor een leven gewijd aan authenticiteit en voor vrijheid van meningsuiting in de juiste betekenis van het woord. Uiteindelijk gaat het niet om de glinsterende, gladde bovenlaag, maar juist om de verborgen ongepolijste waarheid die eronder ligt.
Bret Easton Ellis (1964) heeft zes romans en een verhalenbundel op zijn naam staan. Zijn werk is in meer dan dertig landen verschenen. Hij woont momenteel in Los Angeles.
  Lin456 | Oct 21, 2020 |
Näyttää 1-5 (yhteensä 244) (seuraava | näytä kaikki)
You get the feeling that Mr. Ellis began writing his novel with a single huge emotion of outrage, and that he never in his three years of working on it paused to modulate that emotion or to ask if it was helping to construct an imaginary world. How else could he have written scenes so flat and tedious that the reader wants to scream? Surely not with profit or exploitation in mind. If so, commercialism has never before produced anything so boring.
 
Where Bonfire owed some part of its success to the reassurance it offered the rich—“You may be silly,” Wolfe was saying in effect, “but, brother, the people down at the bottom are unspeakably worse”—Ellis’s novel inverts the equation. I cannot recall a piece of fiction by an American writer that depicts so odious a ruling class—worse, a young ruling class of Wall Street princelings ready, presumably, by the next century to manage the mighty if surrealistic levers of our economy...

If the extracts of American Psycho are horrendous, therefore, when taken out of context, that is Ellis’s fault. They are, for the most part, simply not written well enough. If one is embarked on a novel that hopes to shake American society to the core, one has to have something new to say about the outer limits of the deranged—one cannot simply keep piling on more and more acts of machicolated butchery.
lisäsi SnootyBaronet | muokkaaVanity Fair, Norman Mailer
 

» Lisää muita tekijöitä (45 mahdollista)

Tekijän nimiRooliTekijän tyyppiKoskeeko teosta?Tila
Ellis, Bret Eastonensisijainen tekijäkaikki painoksetvahvistettu
Culicchia, GiuseppeKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Lenders, BaltKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi muokata Yhteistä tietoa
Katso lisäohjeita Common Knowledge -sivuilta (englanniksi).
Kanoninen teoksen nimi
Alkuteoksen nimi
Teoksen muut nimet
Alkuperäinen julkaisuvuosi
Henkilöt/hahmot
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät paikat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät tapahtumat
Kirjaan liittyvät elokuvat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Epigrafi (motto tai mietelause kirjan alussa)
Tiedot ranskankielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
L'auteur de ce journal et le journal lui-même appartiennent évidemment au domaine de la fiction. Et pourtant, si l'on considère les circonstances sous l'action desquelles s'est formée notre société, il apparaît qu'il peut, qu'il doit exister parmi nous des êtres semblables à l'auteur de ce journal. J'ai voulu montrer au public, en en soulignant quelque peu les traits, un des personnages de l'époque qui vient de s'écouler, un des représentants de la génération qui s'éteint actuellement. Dans ce premier fragment, intitulé Le Sous-Sol, le personnage se présente au lecteur, il expose ses idées et semble vouloir expliquer les causes qui l'ont fait naître dans notre société. Dans le second fragment, il relate certains évènements de son existence.

Fedor Dostoïevski
Le Sous-Sol
Une des grandes erreurs que l'on peut commetre est de croire que les bonnes manières ne sont que l'expression d'une pensée heureuse. Les bonnes manières peuvent être l'expression d'un large éventail d'attitudes. Voici le but essentiel de la civilisation : exprimer de façon élégante et non pas agressive. Une de ces errances est le mouvement naturiste, rousseauiste des années soixante où l'on disait : "Pourquoi ne pas dire tout simplement ce que l'on pense ?" La civilisation ne peut exister sans quelques contraintes. Si nous suivions toutes nos impulsions, nous nous entretuerions.

Miss Manners (Judith Martin)
And a thing fell apart
Nobody paid much attention


Talking Heads
Omistuskirjoitus
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
for Bruce Taylor
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
ABANDON ALL HOPE YE WHO ENTER HERE, is scrawled in blood red lettering on the side of the Chemical Bank near the corner of Eleventh and First and is in print large enough to be seen from the backseat of the cab as it lurches forward in the traffic leaving Wall Street and just as Timothy Price notices the words a bus pulls up, the advertisement for Les Misérables on its side blocking the view, but Price who is with Pierce & Pierce and twenty-six doesn't seem to care because he tells the driver he will give him five dollars to turn up the radio, "Be My Baby" on WYNN, and the driver, black, not American, does so.
Sitaatit
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
And if another round of Bellinis comes within a twenty-foot radius of this table we are going to set the maitre d' on fire. So you know, warn him. - Timothy Price
"Beat the shit out of him," the girl suggests, pointing at me. "Oh honey," I say, shaking my head, "the things I could do to you with a coat hanger."
"Blitzen was a reindeer"
"The only Jewish one," Peterson reminds us.
...McDermott, in a state of total frustration, asked the girls if they knew the names of any of the nine planets. Libby and Caron guessed the moon. Daisy wasn't sure but she actually guessed...Comet. Daisy thought that Comet was a planet. Dumbfounded, McDermott, Taylor and I all assured her that it was.
"Lobster to start with? And for an entrée?"
"What do you want me to order? The Pringle Potato Chip appetizer?"
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
(Napsauta nähdäksesi. Varoitus: voi sisältää juonipaljastuksia)
Erotteluhuomautus
Julkaisutoimittajat
Kirjan kehujat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Alkuteoksen kieli
Tiedot ranskankielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Canonical DDC/MDS

Viittaukset tähän teokseen muissa lähteissä.

Englanninkielinen Wikipedia (2)

"Bret Easton Ellis, yksi kohutuimmista nykykirjailijoista, saa paljolti kiitta maineestaan vuonna 1991 ilmestynyttromaaniaan Amerikan Psyko. Se lennti het maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen ja jakoi samalla niin lukijoiden kuin kriitikoidenkin mielipiteet jyrkti kahtia. Yhtkahtia jakautunut on romaanin pahenkil, Patrick Batemanin, maailma. H on 26- vuotias komea, rikas ja sivistynyt miljonaripankkiiri, Wall Streetin herrasmies, jonka sislasustaa kuitenkin tri Jekyllin lissi my mr Hyde. sin h muuttuu sadistiseksi massamurhaajaksi joka raiskaa, kiduttaa, tappaa ja paloittelee uhrinsa osoitten ehtymt karmaisevaa mielikuvitusta. Kierre kiihtyy koko ajan, sillaika ja maailma vaativat yhvoimakkaampia sykkeit Lukijan sietokykykoetteleva romaani on sekarmoton tilitys ylikierroksilla kneest80-luvusta etthkdyttennuste itsetarkoituksellisen vivallan lisantymisest Julmuudestaan huolimatta se tarkastelee lsimaisen elintasokulttuurin paradokseja hyyt humorististisesti ja ironisoiden" -- (takakansi)

No library descriptions found.

Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa

Pikalinkit

Suosituimmat kansikuvat

Arvio (tähdet)

Keskiarvo: (3.72)
0.5 23
1 141
1.5 30
2 246
2.5 45
3 675
3.5 163
4 1138
4.5 117
5 861

Oletko sinä tämä henkilö?

Tule LibraryThing-kirjailijaksi.

 

Lisätietoja | Ota yhteyttä | LibraryThing.com | Yksityisyyden suoja / Käyttöehdot | Apua/FAQ | Blogi | Kauppa | APIs | TinyCat | Perintökirjastot | Varhaiset kirja-arvostelijat | Yleistieto | 154,604,577 kirjaa! | Yläpalkki: Aina näkyvissä