KotiRyhmätKeskusteluLisääAjan henki
Etsi sivustolta
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Hide this

Tulokset Google Booksista

Pikkukuvaa napsauttamalla pääset Google Booksiin.

The Book of Disquiet – tekijä: Fernando…
Ladataan...

The Book of Disquiet (alkuperäinen julkaisuvuosi 1982; vuoden 2002 painos)

– tekijä: Fernando Pessoa (Auteur), Richard Zenith (Traduction)

JäseniäKirja-arvostelujaSuosituimmuussijaKeskimääräinen arvioMaininnat
3,998552,251 (4.33)167
'Kenties jonain päivänä tajutaan, että täytin kaikkia muita paremmin synnynnäisen velvollisuuteni vuosisatamme yhden aikakauden tulkkina. Ja kun se tajutaan, kirjoitetaan, että minua ei ymmärretty aikanani...' Fernando Pessoan pääteos Levottomuuden kirja syntyi vuosina 1913-1934, mutta ilmestyi ensimmäisen kerran vasta 1982. Kirjassa Lissabonin kaupungin apulaiskirjanpitäjä Bernando Soares tarkkailee valppaasti ja täydellisin lausein maailman menoa ja ennen kaikkea itseään.… (lisätietoja)
Jäsen:13th.sign
Teoksen nimi:The Book of Disquiet
Kirjailijat:Fernando Pessoa (Auteur)
Muut tekijät:Richard Zenith (Traduction)
Info:Penguin Classics (2011), Edition: New e., 544 pages
Kokoelmat:Oma kirjasto
Arvio (tähdet):*****
Avainsanoja:-

Teoksen tarkat tiedot

Levottomuuden kirja (tekijä: Fernando Pessoa) (1982)

Ladataan...

Kirjaudu LibraryThingiin, niin näet, pidätkö tästä kirjasta vai et.

Ei tämänhetkisiä Keskustelu-viestiketjuja tästä kirjasta.

» Katso myös 167 mainintaa

englanti (37)  espanja (7)  ranska (3)  hollanti (3)  brasilianportugali (1)  portugali (1)  Kaikki (1)  norjan bokmål (1)  katalaani (1)  Kaikki kielet (55)
Näyttää 1-5 (yhteensä 55) (seuraava | näytä kaikki)
Pessoa is one of my favourite authors and I am looking forward when they get around to compiling the rest of his scraps of writing bundled in the thousands from his big old chest. "The Book of disquiet" is not just disjointed prose but a travel-log of thought, for me it is the moment you put up the umbrella when it is raining and the moment you put it down when the rain stops, if that makes any sense, it is that between thought.

I actually had someone reading over my shoulder on a long train journey whilst reading this book, and they had to ask before I got off who the author was. ( )
  RupertOwen | Apr 27, 2021 |
Una importante laguna en el conocimiento de uno de los mayores poetas europeos de nuestro tiempo ha sido colmada con la publicación...
  socogarv | Feb 14, 2021 |
El libro del desasosiego es como una recopilación de un diario, o una autobiografía de varios autores sin estar sus partes fechadas. Las frases más difundidas de su libro son; “Se siente tristeza ser uno y al mismo tiempo algo externo”; “no he dejado a Dios, no he aceptado al humanidad”; “No he fingido, me han fingido, fui sus gestos”; “No existe el sosiego”; “Una puesta de sol es algo del intelecto”. “Poseer una opinión es hacer poesía”.
  anitagustade | Jan 29, 2021 |
M.3.4
  David.llib.cat | Nov 7, 2020 |
Less than halfway through his bundle of tedium, Pessoa says

"Let the plotless novel come to an end"

If only …

Instead, Pessoa moans on and on for another half of his eternity.

It wouldn’t be so bad but Pessoa himself undermines his own work by attempting to dismantle such commonly held (and therefore suspect?) beliefs such as truth and opinion. Anyone who takes him seriously would therefore have to dismiss anything he says as worthless. I didn’t need to be forced.

It has been compared to Musil’s epic Man Without Qualities. That’s a stretch. Yes, they’re both authors focussed on how we cope with the tragedy of being human, but at least Musil can do more than have his protagonist stare out of a window.

Whereas Musil was a master of satire, Pessoa is a master of misery. Nothing is really praiseworthy, nothing is really beautiful, and nothing is really worth it in the end. Had we only The Book of Disquiet to inform our lives, there really wouldn’t be any point in going any further. Thankfully for us all, we have. ( )
  arukiyomi | Sep 11, 2020 |
Näyttää 1-5 (yhteensä 55) (seuraava | näytä kaikki)
In addition to the size and the disorder of the Pessoa archive, there is another confounding level of complexity: it is, in a sense, the work of many writers. In his manuscripts, and even in personal correspondence, Pessoa attributed much of his best writing to various fictional alter egos, which he called “heteronyms.” Scholars have tabulated as many as seventy-two of these. His love of invented names began early: at the age of six, he wrote letters under the French name Chevalier de Pas, and soon moved on to English personae such as Alexander Search and Charles Robert Anon. But the major heteronyms he used in his mature work were more than jokey code names. They were fully fledged characters, endowed with their own biographies, philosophies, and literary styles. Pessoa even imagined encounters among them, and allowed them to comment on one another’s work. If he was empty, as he liked to claim, it was not the emptiness of a void but of a stage, where these selves could meet and interact.
 
Pessoa was mostly a poet and The Book of Disquiet can be read, if you wish, as a series of notes for poems as yet unwritten; or prose poems, of a kind, themselves. If all this sounds rather vague then that is because Pessoa wished it so. To read and then contemplate him is to be lifted a little bit above the earth in a floating bubble. One becomes both of the world and not of it. There's no one like him, apart from all of us.
 
Here in the famously striving city I’d been infected by a book whose credo, if it has one, is that “Inaction is our consolation for everything, not acting our one great provider.” ... Reading a page or two a day, I would find myself curiously preoccupied along certain lines for a week or more—weird: in the sunlight I’d been thinking constantly of rain—and then the topic would change and, like a spell of weather, move on.
 

» Lisää muita tekijöitä (39 mahdollista)

Tekijän nimiRooliTekijän tyyppiKoskeeko teosta?Tila
Pessoa, Fernandoensisijainen tekijäkaikki painoksetvahvistettu
Adam, Alfred J. MacKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Costa, Margaret JullKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Crespo, ÁngelKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Guedes, Vicentemuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Laye, FrançoiseKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Pernu, SannaKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Zenith, RichardToimittajamuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi muokata Yhteistä tietoa
Katso lisäohjeita Common Knowledge -sivuilta (englanniksi).
Kanoninen teoksen nimi
Alkuteoksen nimi
Teoksen muut nimet
Alkuperäinen julkaisuvuosi
Henkilöt/hahmot
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät paikat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät tapahtumat
Kirjaan liittyvät elokuvat
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Epigrafi (motto tai mietelause kirjan alussa)
Omistuskirjoitus
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
I'm writing to you out of sentimental necessity - I have an anguished, painful need to speak with you. It's easy to see that I have nothing to tell you. Just this: that I find myself today at the bottom of a bottomless depression. The absurdity of the sentence speaks for me.
I was born in a time when the majority of young people had lost faith in God, for the same reason their elders had had it—without knowing why. (Penguin Classics ed., trans. Zenith, skipping the Preface.)
Sitaatit
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
To write is to forget. Literature is the most agreeable way of ignoring life.
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
(Napsauta nähdäksesi. Varoitus: voi sisältää juonipaljastuksia)
(Napsauta nähdäksesi. Varoitus: voi sisältää juonipaljastuksia)
Erotteluhuomautus
Julkaisutoimittajat
Kirjan kehujat
Alkuteoksen kieli
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Canonical DDC/MDS

Viittaukset tähän teokseen muissa lähteissä.

Englanninkielinen Wikipedia (3)

'Kenties jonain päivänä tajutaan, että täytin kaikkia muita paremmin synnynnäisen velvollisuuteni vuosisatamme yhden aikakauden tulkkina. Ja kun se tajutaan, kirjoitetaan, että minua ei ymmärretty aikanani...' Fernando Pessoan pääteos Levottomuuden kirja syntyi vuosina 1913-1934, mutta ilmestyi ensimmäisen kerran vasta 1982. Kirjassa Lissabonin kaupungin apulaiskirjanpitäjä Bernando Soares tarkkailee valppaasti ja täydellisin lausein maailman menoa ja ennen kaikkea itseään.

No library descriptions found.

Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa

Pikalinkit

Suosituimmat kansikuvat

Arvio (tähdet)

Keskiarvo: (4.33)
0.5 3
1 8
1.5 2
2 18
2.5 3
3 49
3.5 19
4 141
4.5 36
5 319

Oletko sinä tämä henkilö?

Tule LibraryThing-kirjailijaksi.

 

Lisätietoja | Ota yhteyttä | LibraryThing.com | Yksityisyyden suoja / Käyttöehdot | Apua/FAQ | Blogi | Kauppa | APIs | TinyCat | Perintökirjastot | Varhaiset kirja-arvostelijat | Yleistieto | 159,239,121 kirjaa! | Yläpalkki: Aina näkyvissä