KotiRyhmätKeskusteluLisääAjan henki
Etsi sivustolta
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.

Tulokset Google Booksista

Pikkukuvaa napsauttamalla pääset Google Booksiin.

Ladataan...

Jään ja pimeyden kauhut (1984)

Tekijä: Christoph Ransmayr

Muut tekijät: Katso muut tekijät -osio.

JäseniäKirja-arvostelujaSuosituimmuussijaKeskimääräinen arvioMaininnat
2991089,719 (3.93)25
I 1981 forlader Josef Mazzini Wien for at følge i kølvandet på en polarekspedition, som om bord på skibet "Admiral Tegetthoff" i 1872 forgæves forsøgte at finde Nordøstpassagen. Gennem dagbøger, breve og illustrationer fortælles parallelt om de to ekspeditioner.
Ladataan...

Kirjaudu LibraryThingiin nähdäksesi, pidätkö tästä kirjasta vai et.

Ei tämänhetkisiä Keskustelu-viestiketjuja tästä kirjasta.

» Katso myös 25 mainintaa

englanti (7)  saksa (2)  ranska (1)  Kaikki kielet (10)
Näyttää 1-5 (yhteensä 10) (seuraava | näytä kaikki)
Reminds me a bit of Sebald and a bit of the Belgian author Stefan Hertmans. Much of the story is almost documentary in tone, switching between a remarkably vivid recounting of the actual Austro-Hungarian Polar Expedition of 1872-74 and its aftermath and the fictional story of Josef Mazzini who sought to retrace the explorers’ steps in 1981. The story of the very real and extraordinarily harrowing expedition is fascinating and hair-raising; the story of Mazzini is a bit less engaging but nevertheless an interesting counterpoint to the real tale. My first book by Ransmayr but it won’t be my last. ( )
  Gypsy_Boy | Aug 23, 2023 |
„Tatsächlich aufmerksam wurde ich auf Mazzini erst, nachdem er im Eis verschwunden war. Denn das Rätselhafte und Beklemmende an diesem Verschwinden begann seine Existenz rückwirkend und in einem Ausmaß zu durchdringen, daß allmählich alles, was dieser Mann getan und womit er sich beschäftigt hatte, rätselhaft und beklemmend wurde.“ (Zitat Seite 24, 25)

Inhalt
Anfang Juli 1872 erreicht die „Admiral Tegetthoff“ Tromsø, von wo aus sie am 14. Juli 1872 die Segel Richtung Nowaja Semlja setzt. Damit beginnt die österreichisch-ungarische Nordpolexpedition unter dem Kommando von Carl Weyprecht und Julius Payer, deren Ziel die Entdeckung und Erforschung bisher unbekannter Gebiete der Arktis ist. Bereits am 30. Juli friert die Tegetthoff zum ersten Mal im Eis fest, denn in diesem Jahr 1872 breiten sich die Treibeisfelder sehr früh und wesentlich weiter südlich aus, als erwartet. Der Mannschaft der Admiral Tegetthoff stehen Monate voller Gefahren, unvorstellbarer Kälte, Entbehrungen und die endlose Dunkelheit der langen arktischen Wintermonate bevor.
Mehr als einhundert Jahre später entdeckt Josef Mazzini in einer Wiener Buchhandlung den Expeditionsbericht aus dem Jahr 1876, verfasst von Julius Ritter von Payer. Er ist sofort fasziniert und sammelt alle Unterlagen über diese abenteuerliche Entdeckungsreise. Am 26. Juli 1981 beginnt Mazzini seine eigene Reise an Bord eines norwegischen Forschungsschiffes mit dem Ziel, den Spuren der österreichisch-ungarischen Eismeerfahrt zu folgen.

Thema und Genre
In diesem facettenreichen Abenteuerroman geht es um die österreichisch-ungarische Nordpolexpedition, die wichtige Erkenntnisse auf dem Gebiet der Polarforschung erbrachte.

Charaktere
Die bekannten Teilnehmer der Expedition sprechen durch ihre Aufzeichnungen zu uns. Ihre Beweggründe, ihre Ängste und Gefühle werden vom Autor im Laufe der Handlung sprachlich umgesetzt und verdichtet, ebenso wie der Charakter und das Verhalten der fiktiven Figur Josef Mazzini.

Handlung und Schreibstil
Der Autor mischt Ausschnitte aus den vorhandenen Aufzeichnungen der Ereignisse in Logbüchern, Tagebüchern, Handschriften und Briefen und dem von Julius Payer später selbst verfassten Buch mit fiktiven Erzählelementen, welche diese Fakten ergänzen und sie sprachlich bildintensiv und beeindruckend darstellen. Parallel dazu lernen wir den 1948 in Triest geborenen, in Wien lebenden Josef Mazzini kennen, der immer mehr in den Bann dieser Expedition gerät und sich 1981 selbst auf den Weg macht, um diese Reise nachzuvollziehen. Die Erlebnisse dieser fiktiven Figur bilden einen zweiten Handlungsstrang, der abwechselnd zu der Handlung aus den Jahren 1872-1874 geschildert wird, wobei die einzelnen Ereignisse jeweils im Zeitablauf chronologisch erzählt werden. Das Buch enthält auch ein Verzeichnis der Mannschaft und viele ganzseitige Abbildungen aus dem Originalwerk von 1876.

Fazit
Ein facettenreicher, interessanter Abenteuerroman, der durch die sprachliche Umsetzung und die gewählten Erzählformen packend zu lesen ist und durch Vielseitigkeit und Spannung überzeugt. ( )
  Circlestonesbooks | Jul 25, 2022 |
1872 startete die Österreichisch-Ungarische Nordpolarexpedition unter der Leitung von Carl Weyprecht und Julius Payer. Es ist kaum vorstellbar, wie die 24-köpfige Mannschaft, die im Eis steckenblieb und zwei Winter so an Bord verbrachte, die Strapazen überlebte und schließlich zu Fuß zurückkehrte. Das Buch beschreibt anhand verschiedener Quellen die Expedition und verquickt dazu die fiktive Figur Joseph Mazzini, der 100 Jahre später ebenfalls nach Spitzbergen aufbricht um diese Reise nachzuempfinden.
Das Buch ist interessant, v.a. wenn es um die Originalexpedition geht. Allerdings hatte ich es als Hörbuch. Obwohl es sehr gut gelesen ist: Das Buch müsste man besser selber lesen. Als Hörbuch eignet es sich nicht, wegen des fragmentarischen Charakters der Quellen und weil man auch immer wieder etwas nachblättern möchte. Es ist wunderbar geschrieben. ( )
  Wassilissa | Jul 25, 2015 |
I'm an enthusiast of Antarctic fiction and non-fiction and have rarely ventured into Arctic literature. That may change now. Although there is an awkward unnamed narrator and a second story wrapped around the central narrative, the majority of the book is a superb re-telling of the Payer-Weyprecht (Austro-Hungarian North Pole) Expedition of the 1870s, when nations were still trying to find a Northeast or Northwest passage from the Atlantic to the Pacific. After two winters trapped in a ship ice-bound near the 80th parallel, the officers and crew abandon the ship and proceed to walk and row (when open water is finally reached) for several months to get to the uninhabited island of Novaya Zemlya, hoping to find a whale or seal-hunting boat which can return them to Europe. The narration is perhaps 35% excerpts from the journals of the expedition members, and the rest an evocative retelling (no dialogue) of the adventure. ( )
  auntmarge64 | Feb 18, 2015 |
Le narrateur entremêle deux histoires : celle de l’expédition qui découvrit la terre François-Joseph en 1873 et celle d’une de ses connaissances : Joseph Mazzini, qui partit découvrir le Spitzberg au début des années 1980.

La question qui se pose est pourquoi a-t-il choisi de mettre face à face ces deux histoires car c’est ce qui fait la singularité du livre de Christoph Ransmayr. La partie sur les explorateurs du 19ième siècle est assez classique dans le fond. Le narrateur raconte le départ en fanfare, l’enthousiasme des marins (à cause de l’argent promis mais aussi par la mission qui leur est affectée : découvrir la dernière terre) et des foules (l’admiration pour ses hommes qui vont risquer leur vie pendant plus de deux ans sur des mers très dangereuses), le premier hivernage, le fait qu’après celui-ci le bateau n’a pas pu être libéré des glaces, le deuxième hivernage, la folie qui prend les marins, les désaccords entre Julius von Payer et Karl Weyprecht (commandants sur terre et sur mer de l’expédition), les morts … Le narrateur reconstitue l’histoire à partir des différents journaux qui ont pu être ramenés de l’expédition. Ce qui est héroïque car ils ont tout de même du quitter le bateau pour rentrer dans des canots. La forme est originale donc. Le narrateur insiste sur tout ce qui est caché d’habitude, c’est-à-dire la vie quotidienne. Il n’y a pas de sublimation à mon avis.

De la même manière, le narrateur reconstitue l’expédition de Joseph Mazzini, descendant d’un des marins de l’expédition austro-hongroise des années 1870, vers le Spitzberg pour voir la terre François-Joseph. On sait dès le départ que Joseph Mazzini est mort là-bas ; ce que l’on ne sait pas, c’est comment et pourquoi. Les papiers, qu’a laissés Joseph Mazzini, n’expliquent pas pourquoi il est parti (ou l’explique superficiellement) ni les circonstances de sa mort. Il a disparu de la terre sans pratiquement laisser de traces. C’est les témoignages des gens du Spitzberg qui éclaireront un peu ses derniers jours.

Si on compare les deux histoires, on voit que l’expédition de 1873 était guidée par un but, était consciente du voyage qu’il y avait à faire mais aussi des préparations nécessaires. Joseph Mazzini lui aussi a un but : celui de se trouver et de se comprendre, but très personnel s’il en est. Il va assez facilement au Spitzberg, pratiquement sans préparation. Pour découvrir la terre François-Joseph, il va prendre un bateau qui est autrement plus costaud que celui qu’avait pris les marins un siècle auparavant. Cela peut se faire très rapidement. Son espoir sera déçu. Il restera là-haut tout de même. Il souhaitera apprendre à conduire un traîneau alors que tout le monde utilise les motoneiges (il y a plus de bruits, plus de monde qu’un siècle auparavant). Ce que l’on ressent à la lecture, c’est ce décalage entre les aspirations de Mazzini et la facilité avec laquelle tout se fait, les changements qui ne sont pas si dépaysants par rapport à la vie en Autriche. Je crois que ce que l’auteur souligne, c’est la perte de ce qu’est vraiment le voyage vers le pôle.

Le récit est l’illustration de la première. L’homme n’évolue pas plus vite à cause de l’accélération des moyens de transport. La quête de Mazzini est vouée à l’échec car il n’aura pas une révélation en faisant un aller-retour au Spitzberg. Il ne prête pas assez d’attention à la réflexion qu’il doit mener sur lui-même. ( )
  CecileB | Apr 1, 2013 |
Näyttää 1-5 (yhteensä 10) (seuraava | näytä kaikki)
ei arvosteluja | lisää arvostelu

» Lisää muita tekijöitä (9 mahdollista)

Tekijän nimiRooliTekijän tyyppiKoskeeko teosta?Tila
Ransmayr, ChristophTekijäensisijainen tekijäkaikki painoksetvahvistettu
Jonkers, RonaldKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu

Kuuluu näihin kustantajien sarjoihin

Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi muokata Yhteistä tietoa
Katso lisäohjeita Common Knowledge -sivuilta (englanniksi).
Teoksen kanoninen nimi
Tiedot hollanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Alkuteoksen nimi
Teoksen muut nimet
Alkuperäinen julkaisuvuosi
Henkilöt/hahmot
Tiedot hollanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät paikat
Tiedot hollanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät tapahtumat
Kirjaan liittyvät elokuvat
Epigrafi (motto tai mietelause kirjan alussa)
Omistuskirjoitus
Tiedot saksankielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Pizzo gewidmet
Ensimmäiset sanat
Sitaatit
Viimeiset sanat
Erotteluhuomautus
Julkaisutoimittajat
Kirjan kehujat
Alkuteoksen kieli
Tiedot hollanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Kanoninen DDC/MDS
Kanoninen LCC

Viittaukset tähän teokseen muissa lähteissä.

Englanninkielinen Wikipedia (1)

I 1981 forlader Josef Mazzini Wien for at følge i kølvandet på en polarekspedition, som om bord på skibet "Admiral Tegetthoff" i 1872 forgæves forsøgte at finde Nordøstpassagen. Gennem dagbøger, breve og illustrationer fortælles parallelt om de to ekspeditioner.

Kirjastojen kuvailuja ei löytynyt.

Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa

Current Discussions

-

Suosituimmat kansikuvat

Pikalinkit

Arvio (tähdet)

Keskiarvo: (3.93)
0.5
1
1.5
2 4
2.5 2
3 12
3.5 5
4 20
4.5 2
5 20

Oletko sinä tämä henkilö?

Tule LibraryThing-kirjailijaksi.

 

Lisätietoja | Ota yhteyttä | LibraryThing.com | Yksityisyyden suoja / Käyttöehdot | Apua/FAQ | Blogi | Kauppa | APIs | TinyCat | Perintökirjastot | Varhaiset kirja-arvostelijat | Yleistieto | 208,300,454 kirjaa! | Yläpalkki: Aina näkyvissä