KotiRyhmätKeskusteluLisääAjan henki
Etsi sivustolta
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Hide this

Tulokset Google Booksista

Pikkukuvaa napsauttamalla pääset Google Booksiin.

Ladataan...

Sunset Song (1932)

– tekijä: Lewis Grassic Gibbon

Muut tekijät: Katso muut tekijät -osio.

Sarjat: A Scots Quair (1)

JäseniäKirja-arvostelujaSuosituimmuussijaKeskimääräinen arvioMaininnat
5041636,304 (4)62
Faced with the choice between her harsh farming life and the seductive but distant world of books and learning, the spirited Chris Guthrie decides to remain in her rural community. But as the devastation of the First World War leaves her life-and community-in tatters, she must draw strength from what she loves and endure, like the land she loves so intensely. Brutal and beautiful, passionate and powerful, Sunset Song is a moving portrait of a declining way of life and an inspirational celebration of the human spirit. And in Chris Guthrie, Grassic Gibbon has given us one of literature's most unforgettable heroines.… (lisätietoja)
  1. 00
    The Horseman (tekijä: Tim Pears) (shelfoflisa)
    shelfoflisa: Evocative tales of life in Edwardian rural English West Country seen through the eyes of a young boy growing up on a farm, with an intense awareness of nature and the lives of the animals he shares his life with.
  2. 00
    Shepherds' calendar a novel (tekijä: I. Macpherson) (muse36)
    muse36: aberdeenshire, setting, period simliar
  3. 00
    The Quarry Wood (tekijä: Nan Shepherd) (edwinbcn)
  4. 00
    The House with the Green Shutters (tekijä: George Douglas Brown) (edwinbcn)
Ladataan...

Kirjaudu LibraryThingiin, niin näet, pidätkö tästä kirjasta vai et.

Ei tämänhetkisiä Keskustelu-viestiketjuja tästä kirjasta.

» Katso myös 62 mainintaa

englanti (15)  ruotsi (1)  Kaikki kielet (16)
Näyttää 1-5 (yhteensä 16) (seuraava | näytä kaikki)
Funny and sad, caustic and compassionate; the first and best in the Scots Quair trilogy. ( )
  Stravaiger64 | Oct 9, 2019 |
Oh, it was fantastic. The cadence lilted and flowed like nothing else I've read in years, and the characters were real and full of life. I fell in love with Chris' life and it tore at me when things began to change and fall apart. I want desperately to read the second and third books.

This is definitely not something to be read on the train to work, though. This is something you'll want to find a comfortable and quiet corner to curl up and and disappear for hours at a time. It's magical. ( )
  whatsmacksaid | Sep 21, 2018 |
Tydligen har Lewis Grassic Gibbons sunset Song röstats fram som den bästa skotska romanen. Sådant skall man vara försiktig med, det brukar inte bara vara litterära kvaliteter utan också hur mycket sentimentalitet som kan frammanas som avgör sådant. Gudarna skall veta att sådan melankoli finns det gott om utrymme för här, i synnerhet uttryckt i det tal som avslutar boken, en elegi över de män som gick ut från det lilla skotska samhället Kinraddie i det första världskriget men inte kom hem. Dessa var de sista fria småbrukarna, den fria, stolta klass arrendatorer som bar upp lokalsamhället och genom sitt dagliga slit med jorden lyckades få sin bärgning.

I centrum står Chris Guthrie, dotter till den ständigt stretande John Guthrie, en god bonde men härsklysten och snar till ilska, och Jean Guthrie, som fruktar barnsängen mer än något annat efter fem födslar. Förutom familjen omges hon av de närmsta grannarna, den fritänkande mjölnaren Long Rob Duncan, hans trätobroder, den godmodige Chae Strachan, och den inte särskilt gudaktige prästen Gibbon.

De stretar på trots oväder och dåliga somrar, i olycka och glädje. Chris förlorar familjemedlemmar och finner kärleken, ser samhället gå under (socialt, liksom i hur landskapet ter sig: all skog fälls för att användas i kriget, och med det skyddet från nordväststormarna). När boken är slut är hon den enda som står rak, trots alla förluster.

Så visst, man kan läsa boken som en längtan till ett förlorat paradis, en mer oskuldsfull värld där människor levde nära varandra på gott och ont. Kriget framstår som en katalysator, men förändringarna skulle ändå komma, om inte så abrupt. Men man ser också det slit, den smärta och den smuts som denna värld också byggde på. Man kan sakna de bästa bitarna av den, men man vill knappast leva där. ( )
  andejons | Apr 14, 2018 |
Grande ritmicità (Sprung Rhythm) della prosodia e una protagonista cui non si può che voler bene. Sentimentalismo. Amor di patria. La Scozia. La Grande Guerra che porta la Modernità e che cambia l'Aberdeenshire per sempre.

(La traduzione deve aver creato non pochi problemi, il ricorso a termini dialettali italiani non rende giustizia all'impasto Scots dell'originale.) ( )
  downisthenewup | Aug 17, 2017 |
Why did I read it? Sunset Song is supposedly regarded as an important Scottish novel, and is (sometimes) studied in secondary schools, because it touches on important themes from the time period in which it is set. I thought I might enjoy it.

What is it about? Sunset Song follows the life of Chris(tine) Guthrie from arrival in Kinraddie (north-east of Scotland) as a young girl in the early 20th century. The Guthries' lease a croft, and we follow the fortunes of the Guthries, and other families in the rural community through to the end of the first world war.

What did I like? Very little. Kudos to the narrator, Eileen McCallum, for her vocal skills, both as a speaker, and singer when required. Ms McCallum created unique voices for each character, and her Scots accent was such that the dialogue was still intelligible. If there had been a duller narrator, I might not have been able to finish the novel at all. The one star rating is entirely for Eileen McCallum.

The author used some very interesting, and unique similes.

What didn't I like? From the start, this novel strained to keep my attention. It opens with a description of every family within Kinraddie, and tells quite a bit of their history, some of which occurs after the novel's actual end, as I was later to learn. This opening section of the novel felt interminable. I kept waiting for some semblance of a plot, and, after quite some time, began to wonder if there was one, or if this was a collection of short stories.

The descriptions of people, and places seemed to stretch on, and on, too. I like rural settings, I like descriptions of rural places that can evoke a character of the land itself. Other authors manage this beautifully, and elegantly, without devoting paragraph, after paragraph to the description of a single character before relating their part in tale.

The inner thoughts of Chris were far from cheery, which is not a complaint in itself, but Chris's sombre, morbid musings were just too much to bear for this listener. I found myself turning the volume down, waiting a few minutes before turning the volume back up, and then hoping that there was movement in the time line. I don't think I missed much by doing this. I got quite depressed listening to these sections of inner dialogue, and there were too many of them in my opinion.

Lewis Grassic Gibbon constantly jumped forward in time, and then would proceed to reflect on the events between the last point at which he left the tale, and the point to which he had just jumped. Why not just progress in a linear fashion? I am of the opinion that nothing would have been lost in the telling by doing so. I have seen this time jump technique used to great effect in other novels, but, in Sunset Song, it was pointless.

Other thoughts: My sympathies go to any secondary student for whom Sunset Song is required reading.

I get it: There is no such thing as the rural idyll; it's a tough living. It is not necessary to cram your story with as many instances of human defect as you can recall into one novel.

Would I recommend it? No. Nor will I be reading the remaining two books in the trilogy, because I cannot face any more dark, depressing navel-gazing. ( )
  Sile | Jul 28, 2017 |
Näyttää 1-5 (yhteensä 16) (seuraava | näytä kaikki)
ei arvosteluja | lisää arvostelu

» Lisää muita tekijöitä (24 mahdollista)

Tekijän nimiRooliTekijän tyyppiKoskeeko teosta?Tila
Lewis Grassic Gibbonensisijainen tekijäkaikki painoksetcalculated
Crawford, ThomasEsipuhemuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Galbraith, IainJälkisanatmuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Kinsky, EstherKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu
Morini, MassimilianoKääntäjämuu tekijäeräät painoksetvahvistettu

Kuuluu näihin sarjoihin

Kuuluu näihin kustantajien sarjoihin

Sisältyy tähän:

Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi muokata Yhteistä tietoa
Katso lisäohjeita Common Knowledge -sivuilta (englanniksi).
Kanoninen teoksen nimi
Alkuteoksen nimi
Teoksen muut nimet
Alkuperäinen julkaisuvuosi
Henkilöt/hahmot
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät paikat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät tapahtumat
Kirjaan liittyvät elokuvat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Epigrafi (motto tai mietelause kirjan alussa)
Omistuskirjoitus
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Prelude: Kinraddie lands had been won by a Norman childe, Cospatric de Gondeshil, in the days of William the Lyon, when gryphons and such-like beasts still roamed the Scots countryside and folk would waken in their beds to hear the children screaming, with a great wolf-beast, come through the hide window, tearing at their throats.
Chapter I: Below and around where Chris Guthrie lay the June moors whispered and rustled and shook their cloaks, yellow with broom and powdered faintly with purple, that was the heather but not the full passion of its colour yet.
Sitaatit
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
(Napsauta nähdäksesi. Varoitus: voi sisältää juonipaljastuksia)
Erotteluhuomautus
Julkaisutoimittajat
Kirjan kehujat
Alkuteoksen kieli
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Canonical DDC/MDS

Viittaukset tähän teokseen muissa lähteissä.

Englanninkielinen Wikipedia

-

Faced with the choice between her harsh farming life and the seductive but distant world of books and learning, the spirited Chris Guthrie decides to remain in her rural community. But as the devastation of the First World War leaves her life-and community-in tatters, she must draw strength from what she loves and endure, like the land she loves so intensely. Brutal and beautiful, passionate and powerful, Sunset Song is a moving portrait of a declining way of life and an inspirational celebration of the human spirit. And in Chris Guthrie, Grassic Gibbon has given us one of literature's most unforgettable heroines.

No library descriptions found.

Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa

Pikalinkit

Suosituimmat kansikuvat

Arvio (tähdet)

Keskiarvo: (4)
0.5 1
1 2
1.5
2 3
2.5 1
3 14
3.5 5
4 22
4.5 3
5 32

Oletko sinä tämä henkilö?

Tule LibraryThing-kirjailijaksi.

 

Lisätietoja | Ota yhteyttä | LibraryThing.com | Yksityisyyden suoja / Käyttöehdot | Apua/FAQ | Blogi | Kauppa | APIs | TinyCat | Perintökirjastot | Varhaiset kirja-arvostelijat | Yleistieto | 158,867,239 kirjaa! | Yläpalkki: Aina näkyvissä