Tuntemamme sotilaat

Kiistämätön suomalaisen sotakirjallisuuden helmi, Väinö Linnan vuonna 1954 ilmestynyt (WSOY) klassikkoteos Tuntematon sotilas, on yksi niistä kirjoista, joka kuuluu ehdottomasti jokaisen suomalaisen kirjahyllyyn. Tämä realistinen sotakuvas avaa meille palan maamme historiasta, jota ei tulisi unohtaa.

Kirja kertoo suomalaisen konekiväärikomppanian liikkeistä jatkosodan aikana. Tarina alkaa muutamia päiviä ennen jatkosodan syttymistä ja loppuu taisteluiden päättymiseen. Sodan alkuvaihe sujuu suomalaisten kannalta voitokkaasti, mutta ajan edetessä tilanne muuttuu haastavammaksi ja vihollisten ylivoima alkaa olla huomattava. Tarina kulkee sotilaiden mukana taistelutantereelta toiselle ja laaja miljöö saattaa olla ajoittain hankala hahmottaa.

Ihastuin heti alussa tapaan, jolla teos on kirjoitettu. Kirjassa tapahtumat ja miljöö jäivät tärkeysjärjestyksessä toiseksi. Tuntemattomassa sotilaassa kuvataan veristen taisteluiden sijaan sotamiesten ajatuksia ja heidän välisiä suhteitaan, tuodaan esille hahmojen luonteita ja tulkitaan sotaa monen eri ihmisen näkökulmasta.

Linna on luonut kirjaan ihailtavan kaartin hahmoja. Konekiväärikomppania on täynnä todella värikkäitä persoonia, ja kirjailija on osannut luoda hyviä kontrasteja henkilöiden välille. Kirjan edetessä oli hienoa huomata hahmojen kehittyvän. On ihailtavaa, kuinka Linna on osannut kuvata sotamiesten sisäistä kasvua sotavuosien aikana. Totta on, että harva mies palaa rintamalta samanlaisena kuin oli sinne lähtiessä.

Linna kuvaa sodankäyntiä osaavasti ja realistisesti. Kirjaa lukemalla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka rankkaa sota todellisuudessa on. Vaikka ruoasta on jatkuva pula ja sotamiehet ovat väsyneitä, jaksavat he silti ainakin yrittää suhtautua asiohin huumorilla ja unohtaa raskaimmat puolet. Kirjaa lukiessa voi aistia selkeästi myös miesten sanomattoman epätoivon, kun vastaan tulee tilanteita, jolloin olisi hyökättävä konekivääritulta päin samalla kun ystäviäsi kuolee vierellä.

Teoksen kieli on todella värikästä. Eri puolilta Suomea tulevat sotamiehet puhuvat jokainen oman kotiseutunsa murretta, mikä tekee tekstistä mielenkiintoista. Toisaalta laaja sanasto tuottaa välillä lukijalle päänvaivaa. Murteet ja puhetavat sekoittuvat, eivätkä kaikki 40-luvun sotatermit ole tuttuja. Kirjasta löytyi lukiessa myös monta kielessämme elävää tai elänyttä sanontaa, joiden ymmärsin olevan alunperin peräisin teoksesta. Vastaan tuli esimerkiksi ”Aika velikultia” ja ” -ollaan kun Ellun kanat”

Tuntematon sotilas on pysäyttävä romaani ja ajatuksiaherättävä lukukokemus. Teos kuvaa realistisesti suomalaisen sotilaan tuntemuksia taistelussa isänmaansa puolesta. Jokainen oppii todenmukaisista tapahtumista varmasti jotakin, vähintäänkin arvostamaan sitä, mitä suomalaiset sotamiehet ovat tehneet sen vuoksi, että saisimme asua ja elää vapaassa Suomessa. Linna on kieltämättä erittäin taitava kirjailija, enkä ihmettele miksi häntä pidetään yhtenä Suomen parhaista.

Nina ( )