Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Fantasiaa vaativaan makuun: syvi ̃henkilk̲uvia, tarkkaan ladattua jñnitett ̃ja vinoa huumoria. Epĩhmisi ̃eliminoivan Geraltin matka jatkuu alati synkemmiss ̃metsiss.̃
Omalaatuinen Noituri -sarja on päässyt toiseen osaansa. Kohtalon miekka on minusta jopa hitusen parempi kuin edeltäjänsä Viimeinen toivomus, joka palkittiin Tähtivaeltaja-palkinnolla Suomessa.
Edellisen osan tapaan noituri Geralt Rivialainen jatkaa vaelteluaan ympäriinsä tuhoten hirviöitä henkensä kaupalla. Yhä edelleen minua miellyttää se, ettei Geralt ole ylivoimaisen täydellinen sankari. Hän haavoittuu, mokaa ja tekee toisinaan typeryyksiäkin. Hän saa voimansa huumeiden tapaisista eliksiireistä, joiden käytöllä on oma hintansa.
Kohtalon miekka ei ihan niin paljoa käytä hyväkseen tunnettujen satujen kaavaa kuin ensimmäinen Noituri-kirja. Tämä osa on hitusen romanttinen, mutta romantiikan karttajat älkää säikähtäkö! Ei tätä voisi romanttiseksi kirjaksi kokonaisuudessaan tutkia. Geraltilla (ja vähän Valvatillakin) on vain hiukan pulmia naisten kanssa. Naispulmista välillisesti johtuen tämä osa on myös pohdiskelevampi. Inhimillisyys, tunteet, usko kohtaloon ja rotujen väliset yhteenotot puhuttavat. Sapkowski ei väännä asioita rautalangasta (tyyliin: tämä on pahaa ja tämä on hyvää), vaan esittele kolikon sen molemmilta puolilta.
Näistä piirteistä huolimatta Kohtalon miekka on toimintaa, kieroutunutta huumoria, seksiä, verta ja väkivaltaa sopivissa mittasuhteissa. Mukana toiminnassa on trubaduuri Valvatti, josta pidin yhä enemmän. Valvatti on oivallinen Geraltin vastapari, mutta tätäkään ratkaisua ei ole tehty kliseitä noudattaen. Valvatti ei ole se sankarin tyhmä apuri, jonka osuus on olla vain koominen. Valvatti on toki hauska, mutta hän on paljon muutakin. Myös edellisestä osasta tuttu velhotar Yennefer on mukana ja häneen tutustutaan enemmän. Yennefer tahtoo Geraltilta jotakin, mutta voiko Geralt antaa sen hänelle... Dryadien metsästä löytyvä Ciri -prinsessa aiheuttaa noiturille päänvaivaa ja on oivallinen lisä sarjan henkilögalleriaan.
Pientä miinusta annan edelleen novellimaisesta rakenteesta. Se on hiukan häiritsevä, vaikka osasinkin nyt varautua siihen paremmin. Tarinat nivoutuvat yhteen löyhästi ja vaatii lukijalta päänvaivaa. Se ei sinänsä ole huono asia, mutta en ole varma sopiiko tällainen ratkaisu tähän tarinaan. Kyse on osin tietysti tottumattomuudestakin; tällainen rakennetyyppi on harvinainen fantasiakirjallisuudessa.
Lopuksi ei voi muuta kuin odottaa jatkoa. Toivottavasti tämän sarjan suomentamista ei jätetä kesken, sillä Noituri-sarja on mahtava tuulahdus fantasiagenreen.
Cuando el ruido de cascos de caballos resonó inesperado en las tablas del puente, Yurga ni siquiera alzó la cabeza, se limitó a gemir en voz baja, soltó el aro de la rueda sobre el que se afanaba y se arrastró debajo del carro tan deprisa como pudo.
- Nie wyjdzie stamtąd, mówię wam - powiedział pryszczaty, z przekonaniem kiwając głową. - Już godzina i ćwierć, jak tam wlazł.
"He won't get out of there, I'm telling you," the pockmarked man said, shaking his head with conviction.
Sitaatit
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Wars aren’t waged to destroy. Wars are waged for two reasons. One is power and the other is money.
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Al amanecer, aún en la oscuridad, hasta su campamento se arrastró un lobisome hambriento y rabioso, pero al ver que era Jaskier quien allí estaba, escuchó un momento y se fue.
Espoleó al caballo con el talón y cabalgó hacia adelante, hundiéndose como en una sima, en un bosque negro, frío y húmedo, en las conocidas, amigables tinieblas, en una oscuridad que parecía no tener final.
Fantasiaa vaativaan makuun: syvi ̃henkilk̲uvia, tarkkaan ladattua jñnitett ̃ja vinoa huumoria. Epĩhmisi ̃eliminoivan Geraltin matka jatkuu alati synkemmiss ̃metsiss.̃
Edellisen osan tapaan noituri Geralt Rivialainen jatkaa vaelteluaan ympäriinsä tuhoten hirviöitä henkensä kaupalla. Yhä edelleen minua miellyttää se, ettei Geralt ole ylivoimaisen täydellinen sankari. Hän haavoittuu, mokaa ja tekee toisinaan typeryyksiäkin. Hän saa voimansa huumeiden tapaisista eliksiireistä, joiden käytöllä on oma hintansa.
Kohtalon miekka ei ihan niin paljoa käytä hyväkseen tunnettujen satujen kaavaa kuin ensimmäinen Noituri-kirja. Tämä osa on hitusen romanttinen, mutta romantiikan karttajat älkää säikähtäkö! Ei tätä voisi romanttiseksi kirjaksi kokonaisuudessaan tutkia. Geraltilla (ja vähän Valvatillakin) on vain hiukan pulmia naisten kanssa.
Naispulmista välillisesti johtuen tämä osa on myös pohdiskelevampi. Inhimillisyys, tunteet, usko kohtaloon ja rotujen väliset yhteenotot puhuttavat. Sapkowski ei väännä asioita rautalangasta (tyyliin: tämä on pahaa ja tämä on hyvää), vaan esittele kolikon sen molemmilta puolilta.
Näistä piirteistä huolimatta Kohtalon miekka on toimintaa, kieroutunutta huumoria, seksiä, verta ja väkivaltaa sopivissa mittasuhteissa. Mukana toiminnassa on trubaduuri Valvatti, josta pidin yhä enemmän. Valvatti on oivallinen Geraltin vastapari, mutta tätäkään ratkaisua ei ole tehty kliseitä noudattaen. Valvatti ei ole se sankarin tyhmä apuri, jonka osuus on olla vain koominen. Valvatti on toki hauska, mutta hän on paljon muutakin.
Myös edellisestä osasta tuttu velhotar Yennefer on mukana ja häneen tutustutaan enemmän. Yennefer tahtoo Geraltilta jotakin, mutta voiko Geralt antaa sen hänelle...
Dryadien metsästä löytyvä Ciri -prinsessa aiheuttaa noiturille päänvaivaa ja on oivallinen lisä sarjan henkilögalleriaan.
Pientä miinusta annan edelleen novellimaisesta rakenteesta. Se on hiukan häiritsevä, vaikka osasinkin nyt varautua siihen paremmin. Tarinat nivoutuvat yhteen löyhästi ja vaatii lukijalta päänvaivaa. Se ei sinänsä ole huono asia, mutta en ole varma sopiiko tällainen ratkaisu tähän tarinaan. Kyse on osin tietysti tottumattomuudestakin; tällainen rakennetyyppi on harvinainen fantasiakirjallisuudessa.
Lopuksi ei voi muuta kuin odottaa jatkoa. Toivottavasti tämän sarjan suomentamista ei jätetä kesken, sillä Noituri-sarja on mahtava tuulahdus fantasiagenreen.
-Morre- ( )