Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
"Suomalainen työryhmä saapuu Venetsiaan pelastamaan palatsit veden tuhoilta. Insinööri Marrasjärvi on perussuomalainen perheenisä, asiantuntija Saraspää hienostuneempi tyylittelijä. Työryhmä saapuu kanaalien kaupunkiin sankassa sumussa ja jättää sen lumen ja jään luomassa kaaoksessa. Mitä välissä tapahtui, jää työryhmälle epäselväksi. Palatsien sijasta Marrasjärvi onnistuu lopulta pelastamaan vain karnevaaleista pillastuneen aasin. Kulttuuriasianneuvos Snellhukkaa punaisen langan ja Saraspää sydämensä Tuuli-sihteerille. Raittila luo oman, yllättävän Venetsiansa, missä kaupankäynti ja taide, rakkaus ja kuolema ovat yhtä. Rikoksesta ne erottaa vain kanavan poikki vedetty viiva. Suurimmat yllätykset tulevat lopussa. Silloin puheenvuoron saa Tuuli, pönäkän projektin näkymätön sihteeri." -- (takakansiteksti)… (lisätietoja)
Ihan mainio romaani, Finlandia-voittaja sieltä paremmasta päästä. Juoni ja draaman kaari on vähän sekavan puoleinen, mutta jostain syystä kirja on silti hauska ja ainakin hieman tempaa mukaansa. Ei mikään maailmoja mullistava teos, mutta mukavaa lukemista. ( )
Tiedot saksankielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Der Nebel hielt auch in der dritten Woche an.
Sitaatit
Tiedot hollanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Das Fehlen von Papieren hat die Italiener und erst recht die Venezianer noch nie davon abgehalten, die notwendigen Dinge zu organisieren.
Ich würde die von einem Malermeister kunstvoll marmorierten Wände und das geschmackvolle schmiedeeiserne Geländer sofort gegen einen zweckmäßigen Lift eintauschen, mit dem man geradewegs und mühelos nach unten käme.
In Venedig kann man nichts zustandebringen, dort kann man sich nur aufhalten.
Man konnte die Leute gut beobachten, weil sie alle auf den Dogenpalast schauten, als wären sie durch ein strenges Gebot dazu verpflichtet.
Ich konnte am Dogenpalast nicht viel Praktisches entdecken. Die Außenhülle bestand zur Hälfte aus spitzbögigen Säulenreihen, und die rosa Wand darüber erinnerte mich an das Barbie-Haus, das ich meiner Tochter aus Amerika mitgebracht hatte.
An Fremdsprachen stört den Finnen immer, dass die Sätze alle möglichen überflüssigen Redewendungen und Höflichkeitsfloskeln enthalten. Sie machen es kompliziert und peinlich, eine Sprache zu sprechen, und trüben die Bedeutung des Gesagten. In Finnland sagt man alles auf möglichst einfache und eindeutige Weise, und dann wartet man ab, wie der andere reagiert.
Wenn die Ausländer das sinnlos Dekorative des venezianischen Stils loswerden und anfangen, nur noch zweckmäßige Formen zu kreieren, wird es ihnen auch gelingen, ihre Umwelt schön zu gestalten - schön wie die Bebauung und das Mobiliar in Finnland. Und wenn es nicht schön wird, dann ist es wenigstens nicht hässlich.
Dem Auftragsprotokoll zufolge ist die Arbeitssprache des Projekts zwar Englisch, doch wer würde im Ernst glauben, dass sich die Venezianer darum scheren?
Viimeiset sanat
Tiedot hollanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Sein Körper hat zwischen meinen Händen gezittert wie ein Fisch auf dem Trockenen, und gleichzeitig hat das Kleine in mir gezuckt.
"Suomalainen työryhmä saapuu Venetsiaan pelastamaan palatsit veden tuhoilta. Insinööri Marrasjärvi on perussuomalainen perheenisä, asiantuntija Saraspää hienostuneempi tyylittelijä. Työryhmä saapuu kanaalien kaupunkiin sankassa sumussa ja jättää sen lumen ja jään luomassa kaaoksessa. Mitä välissä tapahtui, jää työryhmälle epäselväksi. Palatsien sijasta Marrasjärvi onnistuu lopulta pelastamaan vain karnevaaleista pillastuneen aasin. Kulttuuriasianneuvos Snellhukkaa punaisen langan ja Saraspää sydämensä Tuuli-sihteerille. Raittila luo oman, yllättävän Venetsiansa, missä kaupankäynti ja taide, rakkaus ja kuolema ovat yhtä. Rikoksesta ne erottaa vain kanavan poikki vedetty viiva. Suurimmat yllätykset tulevat lopussa. Silloin puheenvuoron saa Tuuli, pönäkän projektin näkymätön sihteeri." -- (takakansiteksti)