Imre Kertészin kirjoittama Kohtalottomuus kertoo nuoren juutalaispojan koskettavaa tarinaa keskitysleireiltä. Kirja on julkaistu vuonna 1975 mutta saavutti suurimman suosionsa vasta kun Imre Kertész palkittiin Nobelin palkinnolla. Kirjan tarina etenee pojan näkökulmasta mikä tekee tarinasta mielenkiintoisen seurata.

Tarina alkaa siitä kun Gyorgyn isä lähetetään pois perheensä luota työleirille. Perhe joutuu hyvästelemään isän tietämättä etteivät he koskaan tule enää näkemään toisiaan. Pian Gyorgyllekin tulee työmääräys, työn mukana saa henkilötodistuksen ja luvan kulkea kaupungin rajojen yli. Työ on kuitenkin fyysisesti raskasta ja sinne kuljetaan bussilla. Yhdellä kerralla bussin pysäyttikin poliisi. Työläiset komennettiin ulos bussista ja pian seuraan liittyi muita kaapattuja. Heidät käskytettiin junaan millä työläiset siirrettiin keskitysleirille, Auswitchiin, missä töitä tehtiin rajusti ja olot ovat kurjat. Nälkä, väsymys ja ahtaus ovat joka päiväistä kurjuutta keskitysleiriläisille. Gyorgyä siirrellään keskitysleiriltä toiselle, mutta aina löytyy joku johon luottaa. Toisissa paikoissa olot olivat hieman parempia esim. vettä saattoi saada silloin kun oli jano. Noin vuoden työskenneltyään keskitysleireillä Gyorgy pääsee vihdoin takaisin kotiin. Tarinan alussa Gyorgy oli kuin kuka tahansa nuori poika, mutta keskitysleirin arki on muuttanut poikaa niin että aikaisemmat tärkeät asiat muuttuvat merkityksettömiksi.

Kertész kuvailee keskitysleirin kauheuksia melko tunteettomasti ja kylmästi. Asiat kerrotaan siten miten ne ovat, korostamatta kauheuksia. Kuitenkin lukijan aikaisemmat tiedot muokkaavat tarinaa aavistuksen, ne myös aiheuttavat ristiriitoja. Lukija mieltää keskitysleirin kylmäksi ja surulliseksi paikaksi, kun taas työläiset iloitsevat nurmikentästä ja raikkaasta ilmasta ja koittavat vitsailla mistä tahansa. Kirja laittaa miettimään tämän päivän olosuhteita ja sitä kuinka hyvin asiat nykyään oikeasti ovat.

Sara Naamanka 10A ( )