KotiRyhmätKeskusteluTutkiAjan henki
Etsi sivustolta
SantaThing signup ends Monday at 12pm Eastern US. Check it out!
hylkää
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Hide this

Tulokset Google Booksista

Pikkukuvaa napsauttamalla pääset Google Booksiin.

The Long Take: Shortlisted for the Man…
Ladataan...

The Long Take: Shortlisted for the Man Booker Prize (alkuperäinen julkaisuvuosi 2018; vuoden 2019 painos)

– tekijä: Robin Robertson (Tekijä)

JäseniäKirja-arvostelujaSuosituimmuussijaKeskimääräinen arvioMaininnat
2331691,518 (3.91)75
SHORTLISTED FOR THE MAN BOOKER PRIZE 2018 SHORTLISTED FOR THE GOLDSMITHS PRIZE 2018 WINNER OF THE ROEHAMPTON POETRY PRIZE 2018 A noir narrative written with the intensity and power of poetry, The Long Take is one of the most remarkable - and unclassifiable - books of recent years. Walker is a D-Day veteran with post-traumatic stress disorder; he can't return home to rural Nova Scotia, and looks instead to the city for freedom, anonymity and repair. As he moves from New York to Los Angeles and San Francisco we witness a crucial period of fracture in American history, one that also allowed film noir to flourish. The Dream had gone sour but - as those dark, classic movies made clear - the country needed outsiders to study and dramatise its new anxieties. While Walker tries to piece his life together, America is beginning to come apart: deeply paranoid, doubting its own certainties, riven by social and racial division, spiralling corruption and the collapse of the inner cities. The Long Take is about a good man, brutalised by war, haunted by violence and apparently doomed to return to it - yet resolved to find kindness again, in the world and in himself.Watching beauty and disintegration through the lens of the film camera and the eye of the poet, Robin Robertson's The Long Take is a work of thrilling originality.… (lisätietoja)
Jäsen:monksdream
Teoksen nimi:The Long Take: Shortlisted for the Man Booker Prize
Kirjailijat:Robin Robertson (Tekijä)
Info:Picador (2019), Edition: Main Market, 256 pages
Kokoelmat:Read, Oma kirjasto
Arvio (tähdet):****
Avainsanoja:Poetry

Teostiedot

The Long Take: Or a Way to Lose More Slowly (tekijä: Robin Robertson) (2018)

Ladataan...

Kirjaudu LibraryThingiin, niin näet, pidätkö tästä kirjasta vai et.

Ei tämänhetkisiä Keskustelu-viestiketjuja tästä kirjasta.

» Katso myös 75 mainintaa

englanti (15)  hollanti (1)  Kaikki kielet (16)
Näyttää 1-5 (yhteensä 16) (seuraava | näytä kaikki)
A long poem in love with its own noirity that substitutes modern sensibility and language for that of the post WWII decade and expects us to accept that. I didn't. A lost soul condemning itself to a slow decline in the dark side of LA's self-remake of the 1950s, it makes its points but however much the Scott gets LA it's the tinsel town LA he's got. ( )
1 ääni quondame | Sep 6, 2021 |
Faulkner meeting Steinbeck, meeting Döblin…
Nope, not my cup of tea. I recognized the story of the unsettling return of a World War II veteran, incapable of finding his way back to normal life, traumatized by what he saw back in Normandy in 1944. And I recognized the evocation of America at the end of the 40’s and the beginning of the ’50s, with its scores of homeless people, and its tremendous violence between criminal gangs.
But then there’s the connection between the horrible war scenes, the brutal scenes of demolition of neighbourhoods in Los Angeles, and the description of mutilated victims of gang violence. In contrast there are the very intense and intimate nature descriptions. Is Robertson suggesting the violence in all these actions are on the same level? And is he hinting towards a meta-level of criticism on the violence of modernity? It’s positive he doesn’t suggest clear answers, but – as a reader – I’m a bit at a loss.
Robertson poetic prose reminded me of the feverish style of Alfred Döblin in Berlin Alexanderplatz, the modernist disruptive style of William Faulkner and the social focus of John Steinbeck. But – to me – this combination didn’t really work, at least in this first read. Perhaps I ought to try a reread. ( )
  bookomaniac | Jul 19, 2020 |
Een bijzondere tot poëzie geworden roman, spelend in de USA van eind jaren '40 tot begin '50, in NY, LA, SF. De hoofdpersoon, Walker (!) uit Canada, Nova Scotia, is getraumatiseerd door WO II waar hij bij de inval op D-Day meedeed. Hij kan niet meer terug naar zijn idyllische vader;land en jeugdliefde, maar moet zwerven door het Amerika van de film noir, van Mc Carthy, van de economische boom, die wonen opoffert aan parkeren en de daklozen en mislukten achterlaat als schuim op het strand. Walker zelf vindt een plaats bij de krant (hoofdredacteur Overton, het grootste Amerikaanse Roggewhiskey-merk; de ambitieuze Pyke die ooit de krant wel zal overnemen is het symbool van het ambitieuze gevoelloze Amerika) en schrijft er over de daklozen, drinkt, ontmoet mensen als schepen in de nacht. Prachtig, gevoelvol, creatief vertaald door Hans Kloos, genomineerd voor de Filter VertaalPrijs 2020. Maar er is wel een bezwaar tegen het boek, dat is de zeer topografische en cinematografische focus van het verhaal: het zit stampvol namen van acteurs, regisseurs en filmtitels die mij weinig zeggen, en ook stampvol straatnamen en andere locale aanduidingen in de 3 steden die me ook niets zeggen.. Er staan wel wat noten in, maar dat hadden er beter geen of 10maal zoveel kunnen zijn. Toch kan ik wel over die onbekendheden heenlezen en mensen zouden dat ook moeten doen als het gaat om antieke en mythologische eigennamen, zodat die niet voortdurend hoeven te worden geannotterd door vertalers-classici. ( )
  Harm-Jan | May 19, 2020 |
In a poetry-fiction hybrid form Robertson takes us through the lost wandering of a vet traumatized by his experiences during D-Day. The narrative is scumy and violent and bleak. It is about a hopeless country deteriorating in parallel with the protagonist's interior. It is about a country made up of outsiders and the lost cause of any war. The subtitle is A Way to Lose More Slowly and that feels right. Perhaps the femme fatale was the righteous cause of the war.

I appreciate the beauty here but I don't welcome the pessimism. I had to really concentrate to get through to the last page. Maybe that's just me burnt out on America lately. ( )
  Adrian_Astur_Alvarez | Dec 3, 2019 |
In a poetry-fiction hybrid form Robertson takes us through the lost wandering of a vet traumatized by his experiences during D-Day. The narrative is scumy and violent and bleak. It is about a hopeless country deteriorating in parallel with the protagonist's interior. It is about a country made up of outsiders and the lost cause of any war. The subtitle is A Way to Lose More Slowly and that feels right. Perhaps the femme fatale was the righteous cause of the war.

I appreciate the beauty here but I don't welcome the pessimism. I had to really concentrate to get through to the last page. Maybe that's just me burnt out on America lately. ( )
  Adrian_Astur_Alvarez | Dec 3, 2019 |
Näyttää 1-5 (yhteensä 16) (seuraava | näytä kaikki)
ei arvosteluja | lisää arvostelu
Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi muokata Yhteistä tietoa
Katso lisäohjeita Common Knowledge -sivuilta (englanniksi).
Kanoninen teoksen nimi
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Alkuteoksen nimi
Teoksen muut nimet
Alkuperäinen julkaisuvuosi
Henkilöt/hahmot
Tärkeät paikat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tärkeät tapahtumat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Kirjaan liittyvät elokuvat
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Epigrafi (motto tai mietelause kirjan alussa)
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
cos cheum nach gabh tilleadh
Omistuskirjoitus
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
In Memory of

Alistair MacLeod

Jason Molina

Jean Stein
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
And there it was: the swell
and glitter of it like a standing wave -
the fabled, smoking ruin, the new towers rising
through the blue,
the ranked array of ivory and gold, the glint,
the glamour of buried light
as the world turned around it
very slowly
this autumn morning, all amazed.
Sitaatit
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Erotteluhuomautus
Julkaisutoimittajat
Kirjan kehujat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Alkuteoksen kieli
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta. Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Kanoninen DDC/MDS
Kanoninen LCC

Viittaukset tähän teokseen muissa lähteissä.

Englanninkielinen Wikipedia

-

SHORTLISTED FOR THE MAN BOOKER PRIZE 2018 SHORTLISTED FOR THE GOLDSMITHS PRIZE 2018 WINNER OF THE ROEHAMPTON POETRY PRIZE 2018 A noir narrative written with the intensity and power of poetry, The Long Take is one of the most remarkable - and unclassifiable - books of recent years. Walker is a D-Day veteran with post-traumatic stress disorder; he can't return home to rural Nova Scotia, and looks instead to the city for freedom, anonymity and repair. As he moves from New York to Los Angeles and San Francisco we witness a crucial period of fracture in American history, one that also allowed film noir to flourish. The Dream had gone sour but - as those dark, classic movies made clear - the country needed outsiders to study and dramatise its new anxieties. While Walker tries to piece his life together, America is beginning to come apart: deeply paranoid, doubting its own certainties, riven by social and racial division, spiralling corruption and the collapse of the inner cities. The Long Take is about a good man, brutalised by war, haunted by violence and apparently doomed to return to it - yet resolved to find kindness again, in the world and in himself.Watching beauty and disintegration through the lens of the film camera and the eye of the poet, Robin Robertson's The Long Take is a work of thrilling originality.

Kirjastojen kuvailuja ei löytynyt.

Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa

Suosituimmat kansikuvat

Pikalinkit

Arvio (tähdet)

Keskiarvo: (3.91)
0.5
1
1.5
2 3
2.5 1
3 6
3.5 5
4 19
4.5 5
5 9

Oletko sinä tämä henkilö?

Tule LibraryThing-kirjailijaksi.

 

Lisätietoja | Ota yhteyttä | LibraryThing.com | Yksityisyyden suoja / Käyttöehdot | Apua/FAQ | Blogi | Kauppa | APIs | TinyCat | Perintökirjastot | Varhaiset kirja-arvostelijat | Yleistieto | 164,345,245 kirjaa! | Yläpalkki: Aina näkyvissä