Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
zasmine: For Orwell was inspired by it. And Orwell's 1984 is as much of a prize as it.
li33ieg: 1984, Brave New World and Fahrenheit 451: 3 essential titles that remind us of the need to keep our individual souls pure.
Ludi_Ling: Really, the one cannot be mentioned without the other. Actually, apart from the dystopian subject matter, they are very different stories, but serve as a great counterpoint to one another.
Anonyymi käyttäjä: It's essential to read Huxley's and Orwell's books together. Both present the ultimate version of the totalitarian state, but there the similarities end. While Orwell argues in favour of hate and fear, Huxley suggests that pleasure and drugs would be far more effective as controlling forces. Who was the more prescient prophet? That's what every reader should decide for him- or herself.… (lisätietoja)
artturnerjr: If you read only one other dystopian SF story, make it this one (well, you should read 1984, too, but you knew that already, didn't you?).
leigonj: Haldane's ideas of eugenics and ectogenesis, which are laid out alongside others including world government and psychoactive drugs, strongly influenced Huxley's novel.
fulner: Brave New world is a dystopian novel based on a world with too much enjoyment. Jennifer Government is a dystopian novel based on too much freedom.
Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma teos kertoo osittain huvittavan sekä pelottavan kertomuksen miltä tulevaisuus voisi mahdollisesti näyttää, tai ainakin miltä se mahdollisesti näyttäisi Huxleyn mielestä. Teos kertoo maailmasta, jossa koko ihmisen elämänkaari on ennalta kartoitettua ja ennakoitua. Yksilöllisyyttä ei suvaita ja toisinajattelijoita torjutaan kaikin keinoin, niin ennakoimalla elämänkaarta kuin vastamyrkyillä. Kertomukseen saapunut niin kutsuttu "villi" pistää pakan sekaisin ja aiheuttaa kulttuurishokin koko Lontoon sivistyneelle ja tarkoin vartioidulle kansalle, joka elää koneiden tavoin.
Huxleyn luoma maailma on utopistinen sillä tavalla, että ihmiset ovat lähes poikkeuksetta onnellisia riippumatta siitä olivatko he yhteiskunnan yli-inhimillisiä Alfoja vai hieman apinaa kehittyneempiä Epsiloneja. Joka tapauksessa he olivat onnellisia ja tyytyväisiä. Sota ja köyhyys olivat tässä yhteiskunnassa vanhoja ongelmia, joita ei enää tunnettu varsinaisina ongelmina ja aina murheen iskiessä saattoi turvautua estottomaan seksiin ja huumeiden käyttöön (soma).
Uljas uusi maailma sai minut täysin mukaansa jo ensimmäisten kappaleiden aikana. Kiinnostus nousi aina kun jännitys, pelko sekä kertomuksen huvittavuus lisääntyivät eräänlaisen kulttuurishokin muodossa. Koko konekulttuuri, mikä Aldous Huxleyn teoksessa ilmenee varsin voimakkaasti, tuntui teoksen alussa varsin mahdottomalta idealta, mutta loppuun edetessä rupesin ajattelemaan että mitä jos oikeasti tapahtuisi näin. Ei sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Uljas uusi maailma oli mieluisa luettava. Teos oli helppolukuinen mielestäni sekä se antoi mukavaa vaihtelua tietokirjallisuuden lukemiselle. Aihe kiinnosti minua koko kirjan ajan, jonka ansiosta ei meinannut päästää irti kirjasta.
Uljas uusi maailma on dystopinen skifi, jonka on kirjoittanut Aldous Huxley vuonna 1931 ja joka on julkaistu 1932. Vuosi on 2540 ja ihmiskunta on muuttunut hyvin paljon...
Tulevaisuudessa ei ole äitejä eikä isiä. Lapsia ei edes synnytetä vain he kasvatetaan keinotekoisesti. Ihmisten tulevaisuus on ennaltamäärätty, sillä siitä asti kun lapset ruvetaan kasvattamaan on päätetty jo tuleeko heistä alfa, beta, delta, gamma vai epsilon ihmisiä. Alfat ovat alykkäimpiä kaikista, ja heistä tulee johtajia. Betat ovat silti melko alykkäitä ja heistä tulee virkailijoita ja sihteereitä. Deltat ovat melko tyhmiä ja heistä tulee tehdastyöläisiä. Gammoista ja epsiloneista tulee tehdatyöläisiä ja palvelijoita, ja heidän äkykkyytensä on jo niin vähäinen, että epsiloneja ei voida edes opettaa kirjoittamaan eikä lukemaan.
Kirjassa tutkija nimeltä Bernard ja Lenina menevät ainoaan sivistymättömään paikkaan maassa lomalle. Siellä asuu intiaaniheimoja, jotka uskovat vielä jumalaan ja avioliittoon. Bernard löytääkin sieltä Beta arvoisen naisen ja hänen lapsensa. Molemmat heistä viedään sivistykseen, mutta lapsen on vaikeaa sopeutua sivistykseen.
Tieteellinen kehitys ja taide ovat suuria teemoja. Mustafa Mond, joka on kirjassa maailman johtaja sanoi "On omituista lukea, mitä Herramme Fordin aikana oli tapana kirjoittaa tieteellisestä kehityksestä. Tunnuttiin kuvitellun, että sen voitaisiin sallia jatkuvan rajattomasti, ottamatta huomioon mitään muuta. Tieto oli korkein hyvä, totuus ylin arvo. Kaikki muu oli toisasteista ja alistettua." Kirja arvostelee tieteellistä kehitystä ja yrittää saada ihmiset ymmärtämään, että maailma voi muuttua huonompaankin suuntaan tieteen avulla. Taidettakin arvostellaan ja Mustafa Mond sanoi myös "On valittava onnen ja taiteen välillä. Olemme uhranneet taiteen" Vapaus on myös käsitelty aihe, sillä ennaltamäärätyssä elämässä ei ole todellista vapautta.
Uljas uusi maailma oli melko helppoa luettavaa, vaikkakin väkillä kieli oli turhan monimutkaista. Kirjassa kritisoidaan asoita, joita pidetään pyhinä ja itsestäänselvinä hyvin rohkeasti. Kirja pystyy nykyäänkin kritisoimaan yhteiskuntaamme ja uskon sen pysytvän siihen toisen 80 vuoden päästä. Lukukokemus oli miellyttävä ja suosittelen sitä kaikille muillekin, jotka nauttivat dystopia kirjoista.
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Les utopies apparaissent bien plus réalisables qu'on ne le croyait autrefois. Et nous nous trouvons actuellement devant une question bien autrement angoissante : comment éviter leur réalisation définitive ?… Les utopies sont réalisables. La vie marche vers les utopies. Et peut-être un siècle nouveau commence-t-il, un siècle où les intellectuels et la classe cultivée rêveront aux moyens d'éviter les utopies et de retourner à une société non utopique moins 'parfaite' et plus libre. (—Nicholas Berdiaeff)
Omistuskirjoitus
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
A squat grey building of only thirty-four stories.
Sitaatit
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Unorthodoxy threatens more than the life of a mere individual; it strikes at Society itself.
..."What fun it would be," he thought, "if one didn't have to think about happiness!"
"I don't want comfort. I want God, I want poetry, I want real danger, I want freedom, I want goodness. I want sin ... I'm claiming the right to be unhappy". "Not to mention the right to grow old and ugly and impotent; the right to have syphilis and cancer; the right to have too little to eat; the right to be lousy; the right to live in constant apprehension of what may happen tomorrow; the right to catch typhoid; the right to be tortured by unspeakable pains of every kind." ... "I claim them all".
"All conditioning aims at that: making people like their unescapable social destiny."
"No civilisation without social stability. No social stability without individual stability."
Feeling lurks in that interval of time between desire and its consummation. Shorten that interval, break down all those unnecessary old barriers.
The social body persists although the component cells may change.
It was the sort of idea that might make the higher castes believe that the purpose of life was not the maintenance of well-being, but some intensification and refining of consciousness, some enlargement of knowledge.
The world’s stable now. People are happy; they get what they want, and they never want what they can’t get.
Science is dangerous. It must be chained and muffled.
People believe in God because they have been conditioned to believe.
But everyone belongs to everyone else.
Some men are almost rhinoceroses; they ron’t respond properly to conditioning. (Henry)
I’d rather be unhappy than have the false, lying happiness you were having here.
Every discovery in pure science is potentially subversive; even science must sometimes be treated as a possible enemy. Yes, even science.
But truth’s a menace, science is a public danger.
He would have liked to speak, but there were no words.
But I don’t want comfort. I want God, I want poetry, I want real danger, I want freedom, I want goodness, I want sin...
I’m claiming the right to be unhappy. Not to mention the right to grow old and ugly and impotent; the right to have syphilis and cancer; the right to have too little to eat; the right to be lousy; the right to live in constant apprehension of what may happen to-morrow; the right to catch typhoid; the right to be tortured by unspeakable pains of every kind.
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Tulevaisuudennäky maailmanvaltiosta, jossa kaikki on koneellistettu, loppuun asti valmistettu. Jossa vaikeudet on voitettu, ihmisyys tuhottu.
▾Kirjastojen kuvailut
Kirjastojen kuvailuja ei löytynyt.
▾LibraryThingin jäsenten laatimat kuvailut
Kirjan kuvailu
Yhteenveto haiku-muodossa
Perintökirjasto: Aldous Huxley
Aldous Huxley has a Legacy Library. Legacy libraries are the personal libraries of famous readers, entered by LibraryThing members from the Legacy Libraries group.
)
Google Books — Ladataan...
(3.94)
11
Huxleyn luoma maailma on utopistinen sillä tavalla, että ihmiset ovat lähes poikkeuksetta onnellisia riippumatta siitä olivatko he yhteiskunnan yli-inhimillisiä Alfoja vai hieman apinaa kehittyneempiä Epsiloneja. Joka tapauksessa he olivat onnellisia ja tyytyväisiä. Sota ja köyhyys olivat tässä yhteiskunnassa vanhoja ongelmia, joita ei enää tunnettu varsinaisina ongelmina ja aina murheen iskiessä saattoi turvautua estottomaan seksiin ja huumeiden
käyttöön (soma).
Uljas uusi maailma sai minut täysin mukaansa jo ensimmäisten kappaleiden aikana. Kiinnostus nousi aina kun jännitys, pelko sekä kertomuksen huvittavuus lisääntyivät eräänlaisen kulttuurishokin muodossa. Koko konekulttuuri, mikä Aldous Huxleyn teoksessa ilmenee varsin voimakkaasti, tuntui teoksen alussa varsin mahdottomalta idealta, mutta loppuun edetessä rupesin ajattelemaan että mitä jos oikeasti tapahtuisi näin. Ei sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Uljas uusi maailma oli mieluisa luettava. Teos oli helppolukuinen mielestäni sekä se antoi mukavaa vaihtelua tietokirjallisuuden lukemiselle. Aihe kiinnosti minua koko kirjan ajan, jonka ansiosta ei meinannut päästää irti kirjasta.
- Jim (