Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
Hugo and Shirley Jackson award-winning Peter Watts stands on the cutting edge of hard SF with his acclaimed novel, Blindsight Two months since the stars fell... Two months of silence, while a world held its breath. Now some half-derelict space probe, sparking fitfully past Neptune's orbit, hears a whisper from the edge of the solar system: a faint signal sweeping the cosmos like a lighthouse beam. Whatever's out there isn't talking to us. It's talking to some distant star, perhaps. Or perhaps to something closer, something en route. So who do you send to force introductions with unknown and unknowable alien intellect that doesn't wish to be met? You send a linguist with multiple personalities, her brain surgically partitioned into separate, sentient processing cores. You send a biologist so radically interfaced with machinery that he sees x-rays and tastes ultrasound. You send a pacifist warrior in the faint hope she won't be needed. You send a monster to command them all, an extinct hominid predator once called vampire, recalled from the grave with the voodoo of recombinant genetics and the blood of sociopaths. And you send a synthesist??an informational topologist with half his mind gone??as an interface between here and there. Pray they can be trusted with the fate of a world. They may be more alien than the thing they've been sent to find. At the Publisher's request, this title is being sold without Digital Rights Management Software (DRM) applied… (lisätietoja)
Peter Watts tarraa lukijaa kraiveleista ja vailla armoa nakkaa hänet altaan syvään päähän heti kättelyssä. Päähenkilö herää aluksessa, joka oli matkalla Oortin pilveen, mutta onkin päätynyt Kuiperin vyöhykkeelle. Etäisyyttä aurinkoon on yli puoli valovuotta. Alus on omillaan. Periltä löytyy Jupiteria huomattavasti massiivisempi planeetta, jonka ylemmissä kaasukehissä rakentuu jotain valtavaa. Sitä pitää tutkia, päättää alusta johtava vampyyri.
Tarina etenee parissa aikatasossa. Yhtäällä Siri Keeton tutkii valtavaa muukalaisrakennelmaa ja sen mahdollisia asukkaita syvässä avaruudessa, toisaalla hän elää aiempaa ihmiselämäänsä tulevaisuuden Maassa. Niin ihmismäistä kuin mahdollista, sillä puolet hänen aivoistaan on poistettu. Siksi hänestä on tullut niin hyvä synteetikko, jonka tehtävänä on tarkkailla järjestelmiä osallistumatta niihin itse. Siksi hänet lähetetään retkikunnan mukana syvähorroksessa avaruuteen.
Kova scifi nojaa nimenomaan faktoihin perustuviin tieteellisiin spekulaatioihin. Sokeanäössä insinööriscifi antaa estradin käyttäytymistieteille ja psykologialle. Missä määrin tietoisuus ja äly linkittyvät toisiinsa? Missä kohdin kulkee ihmisen ja liharobotin raja?
Watts on luonut häkellyttävän kudoksen monista tieteellisistä teorioista ja tutkimustuloksista ja kuvittanut sen mielenkiintoisilla hahmoilla. Hän on myös kehittänyt täysin uskottavan biologisen mallin vampyyreille, joista puuttuu kaikki romantiikka ja kimallus. Mutta edes vampyyrit eivät ole Sokeanäön uskomattomin eliömuoto, se on häilyt, mutta niistä minä en kerro enempää.
Näin hyvää scifiä en ole hetkeen lukenut. Seikkailupuoli on vähäeleisempää, koska seikkailu pääsääntöisesti on helvetin vaarallista, mutta uskottava visio tykittää kympillä suoraan korteksiin. Lisäksi kirjan päätelmät istuttavat epäilyksiä ja ajatuksia lukijan päähän, jossa ne aiheuttavat ankaraa pohdintaa jopa viikkoja myöhemmin. Käännöksestä en löytänyt ainuttakaan moitteen sijaa, mikä merkitsee sitä, että se on hoidettu pieteetillä.
Sokeanäkö on ilmiselvä Tähtivaeltaja-palkintoehdokas, jokainenhan ymmärtää tämän, mutta minäpä veikkaan sitä tässä ja nyt voittajaksi. Lukekaa kirja ja katsotaan, moniko on eri mieltä. ( )
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Try to touch the past. Try to deal with the past. It's not real. It's just a dream. - Ted Bundy
This is what fascinates me most in existence: the peculiar necessity of imagining what is, in fact, real.
– Philip Gourevitch
You will die like a dog for no good reason.
– Ernest Hemingway
Omistuskirjoitus
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
For Lisa If we're not in pain, we're not alive.
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
It didn't start out here.
Sitaatit
Tiedot ranskankielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Les animaux vivant en meute mettent toujours en pièces les plus faibles d'entre eux. Tous les enfants le savent d'instinct.
On oubliait facilement l'IA quantique au cœur de notre vaisseau. Elle restait discrètement fondue dans le décor, nous nourrissant, nous transportant, imprégnant notre existence comme un dieu discret, mais tout comme Dieu, elle ne prenait jamais nos appels.
Il est beaucoup plus facile de vivre en se sachant vandale que meurtrier.
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Hugo and Shirley Jackson award-winning Peter Watts stands on the cutting edge of hard SF with his acclaimed novel, Blindsight Two months since the stars fell... Two months of silence, while a world held its breath. Now some half-derelict space probe, sparking fitfully past Neptune's orbit, hears a whisper from the edge of the solar system: a faint signal sweeping the cosmos like a lighthouse beam. Whatever's out there isn't talking to us. It's talking to some distant star, perhaps. Or perhaps to something closer, something en route. So who do you send to force introductions with unknown and unknowable alien intellect that doesn't wish to be met? You send a linguist with multiple personalities, her brain surgically partitioned into separate, sentient processing cores. You send a biologist so radically interfaced with machinery that he sees x-rays and tastes ultrasound. You send a pacifist warrior in the faint hope she won't be needed. You send a monster to command them all, an extinct hominid predator once called vampire, recalled from the grave with the voodoo of recombinant genetics and the blood of sociopaths. And you send a synthesist??an informational topologist with half his mind gone??as an interface between here and there. Pray they can be trusted with the fate of a world. They may be more alien than the thing they've been sent to find. At the Publisher's request, this title is being sold without Digital Rights Management Software (DRM) applied
Tarina etenee parissa aikatasossa. Yhtäällä Siri Keeton tutkii valtavaa muukalaisrakennelmaa ja sen mahdollisia asukkaita syvässä avaruudessa, toisaalla hän elää aiempaa ihmiselämäänsä tulevaisuuden Maassa. Niin ihmismäistä kuin mahdollista, sillä puolet hänen aivoistaan on poistettu. Siksi hänestä on tullut niin hyvä synteetikko, jonka tehtävänä on tarkkailla järjestelmiä osallistumatta niihin itse. Siksi hänet lähetetään retkikunnan mukana syvähorroksessa avaruuteen.
Kova scifi nojaa nimenomaan faktoihin perustuviin tieteellisiin spekulaatioihin. Sokeanäössä insinööriscifi antaa estradin käyttäytymistieteille ja psykologialle. Missä määrin tietoisuus ja äly linkittyvät toisiinsa? Missä kohdin kulkee ihmisen ja liharobotin raja?
Watts on luonut häkellyttävän kudoksen monista tieteellisistä teorioista ja tutkimustuloksista ja kuvittanut sen mielenkiintoisilla hahmoilla. Hän on myös kehittänyt täysin uskottavan biologisen mallin vampyyreille, joista puuttuu kaikki romantiikka ja kimallus. Mutta edes vampyyrit eivät ole Sokeanäön uskomattomin eliömuoto, se on häilyt, mutta niistä minä en kerro enempää.
Näin hyvää scifiä en ole hetkeen lukenut. Seikkailupuoli on vähäeleisempää, koska seikkailu pääsääntöisesti on helvetin vaarallista, mutta uskottava visio tykittää kympillä suoraan korteksiin. Lisäksi kirjan päätelmät istuttavat epäilyksiä ja ajatuksia lukijan päähän, jossa ne aiheuttavat ankaraa pohdintaa jopa viikkoja myöhemmin. Käännöksestä en löytänyt ainuttakaan moitteen sijaa, mikä merkitsee sitä, että se on hoidettu pieteetillä.
Sokeanäkö on ilmiselvä Tähtivaeltaja-palkintoehdokas, jokainenhan ymmärtää tämän, mutta minäpä veikkaan sitä tässä ja nyt voittajaksi. Lukekaa kirja ja katsotaan, moniko on eri mieltä. (