Lauri Jäntin tietokirjallisuuden kirjallisuuspalkinnon 2013 voittanut kirja ei voi olla huono. Esko Valtaoja on saavuttanut suuren suosion suomalaisten sydämissä, sillä hän osaa esitellä tieteellisiä asioita myös kansanomaisesti. Valtaojan kirjat ovat toki hyvinkin tieteellisiä ja tutkittuja mutta ilmiöt ja teoriat on esitetty selkeästi ja toisaalta pilke silmäkulmassa. Tiede ei ole kuoleman vakava asia, se kuuluu kaikille ja asiat on tärkeää esittää ymmärrettävällä tavalla. Kirjan nimi enteilee paljon, se antaa varmasti paljon uutta tietoa mutta herättää myös kysymyksiä - aivan niin kuin muutkin Valtaojan kirjat. Odotan innolla aikaa, jolloin pääsen uppoutumaan "kaikkeuden ytimeen".

Tämä on ensimmäinen lukemani Valtaoja, ja se taisi tehdä minusta fanin. Kirjassa Valtaoja onnistuu selittämään monimutkaisetkin asiat yksinkertaisiksi säilyttäen humoristisen otteen. Kaiken lisäksi minulla on näköjään aika pitkälle sama maailmankatsomus ja jaamme kiinnostuksen mm. scifiin. Mitään suoraan ristiriitaista omaan maailmankuvaani en löytänyt. Tämä saattaa toki hieman vaikuttaa objektiiviseen arvosanaani...

Yleissivistys helpottaa kirjan lukemista enkä itsekään ihan kaikkia viittauksia tajunnut, mutta vähemmälläkin kirjan ajatukset hahmottuvat. Tämän kirjan voisi antaa vastaukseksi moneenkin vaikeaan kysymykseen.

Valtaoja ei yritäkään kaikenkattavaa selitystä, mutta tarkastelee monia asioita uusista näkökulmista. Näin varsinkin luvussa ihmisen historiasta. Hän saa ajattelemaan itselleni tuttujakin asioita uudella tavalla.

Jos itse olen jonain päivänä edes puoliksi niin sivistynyt kuin Esko Valtaoja, olen onnistunut jossakin. ( )