Parasta suomalaista kirjallisuutta aikoihin. Olen positiivisesti yllättynyt ja voin lämpimästi suositella.

Kyseessä on paljon puhuttu kirja, johon tartuin vasta nyt. Viivyttelyni johtui lähinnä nimestä, jonka liitin jo vuosia velloneeseen "japanimaniaan". Ennakkoluuloni oli täysin turha, vaikka itse pidän englanninkielisen version nimeä, "Memory of water", osuvampana, sillä se kuvaa paremmin teoksen teemoja ja sen runollista tyyliä. Myös teoksen kuvailu "runolliseksi" sai ennakkoluuloni nousemaan: en uskonut, että suomalainen fiktio osaisi olla runollista olematta teennäistä. Onneksi ennakkoluuloni kumottiin! En uskonut myöskään, että Suomessa voitaisiin kirjoittaa näin yleismaailmallisen ajankohtaisia dystopioita.

Kirjassa oli alusta asti voimakas, ahdistava tunnelma, josta pystyi arvaamaan päähenkilön kohtalon. Silti kirja piti otteessaan ja luinkin sitä kuin jännityskirjallisuutta. Jännityskirjallisuuteen lokeroimalla voin myös antaa anteeksi henkilöhahmojen ohuuden. Joku tosin kirjoitti, että tämä oli oivallinen kasvukertomus, mutta itselleni päähenkilökään ei herännyt henkiin kuin nimenä, joka selvittää mysteeriä. Näin toki monet sivuhenkilötkin, mutta edes päähenkilön päähän ei menty, silloinkaan kun hän teki vaikeita päätöksiä (perusteluja päätöksille ei tarvittu, sillä toiminnan tarkoitus oli kuljettaa juonta - siten juonikuviot ja päätökset olivat "pakollisia" ja ennalta-arvattavissa). ( )

Tämä kirja nousee selvästi vuoden parhaiden lukemieni joukkoon, ja esikoiskirjana aivan kerrassaan loistava. Mielenkiintoinen, kielellisesti loistava ja kekseliäs! ( )

Ekodystopia. Hieno, runollinen, kaunis, surullinen. Nopealukuinen, olisin voinut lukea pitempäänkin. Ei kuitenkaan ihan mene niin syvälle minuun että antaisin neljä tähteä. Vähän nuortenkirja, vaikkei luokitukseltaan. Ehkä olisin pitänytkin enemmän jos olisikin ollut nuortenkirja, olisin lähtenyt siitä odotuksesta? Mene tiedä, hyvä kirja kuitenkin.
Pidän alkuperäisestä kannesta enemmän, pokkarin kannessa on vaalea nainen enkä ymmärrä miksi, kun päähenkilö on tumma. Pokkarin kansi on muutenkin aika alleviivaava, kun alkuperäinen kansi on pelkistetty ja tyylikäs. ( )