Mielestäni kirja oli hyvää viihdettä, omanlaistaan, erilaista kuin aiemmin lukemani kirjallisuus. Loppuratkaisu oli ihan mukiinmenevä. Loppuhuipennus olisi kuitenkin saanut olla huikeampi ja muu tarina paikoin tiiviimpi. (Lue koko arvostelu blogistani) ( )

Halusin lukea kirjan lähinnä siksi, että kuulin, että siinä puhutaan keijuista. Myös idea siitä, että fantasiaa yhdistetään meidän maailmamme historiaan, kuulosti kiehtovalta. Vielä kun kirja oli saanut hyviä arvosteluja, niin päätin kahlata paksun kirjan läpi.

Kirjan maailma oli kiehtova ja ihan omaperäinen - fantasiaa yhdistettynä Iso-Britannian historiaan. Suuret maagikot, kadonneet keijuvaltakunnat, mielenkiintoiset loitsut. Näissäpä oivat ainekset tiiviihköön fantasiaromaaniin. Mutta kun kirja oli venytetty lähes 800-sivuiseksi (ainakin lukemassani suomennetussa versiossa) jaaritteluilla vanhoista maagisista kirjoituksista, turhahkoilla alaviitteillä, turhalla poliittisella kyräilyllä ja kaikista turhimmalla sotaretkellä, niin en voi antaa tälle enempää tähtiä.

Kirjan omituinen tapa puhua henkilöistä pääasiassa sukunimillään, ei ollut omiaan lisäämään kiintymystä kirjan henkilöihin. Päähenkilöt Strangen ja Norrellin nyt toki oppi tunnistamaan, mutta pari muuta sivuhahmoa ei erottunut toisistaan mitenkään. Henkilökuvaus olisi voinut olla tiiviimpää ja varmasti myös etunimien käyttö olisi auttanut. Tyyliseikkahan tämä ilmeisesti oli, mutta minuun tällainen tyyli ei oikein uponnut.

Kesti aivan liian kauan, ennen kuin kirjassa alkoi tapahtua mitään. Viimeisillä sadalla sivulla tapahtumat etenivät enemmän kuin koko alkukirjan aikana yhteensä, mutta se ei riittänyt parantamaan kirjan arvosanaa. Kirjan loppuun päästyäni minua harmitti, kun liian moni kaikkein mielenkiintoisin ja omaperäisin asia oli jätetty aivan liian pieneen osaan kirjassa. Olisin myös toivonut joitakin asioita selitettäväksi perusteellisemmin viimeistään lopussa - jotain palkintoa siitä, että olin jaksanut kahlata sinne asti. Kirjan takaliepeessä kerrotaan Clarken kirjoittaneen kirjaansa kymmenen vuotta - ja se kyllä valitettavasti näkyy. Siinä ajassa ehtii pyöritellä aihettaan aivan liikaa. Minua kirja ei koukuttanut, ja se on huono asia näin pitkässä kirjassa. ( )