Ulla-Lena Lundberg

Jouduin voittamaan omat ennakkoluuloni lukeakseni Jään. Ehjä juuri, koska sitä on kehuttu paljon. Jää on niitä kirjoja, jotka on luettava loppuun voidakseen muodostaa mielipiteen. Loppupuolen tragedia muuttaa kaiken. Lundberg kuvaa uskoa aidon tuntuisesti. Hänen kuvaamanaan ihmisissä ja saaristoyhteisössä on lämpöä ja karheutta, mutta myös vikansa. Ihmisten ymmärtämisen lisäksi tällaiset tarinat auttavat parhaimmillaan ymmärtämään, miten nykyinen Suomi syntyi viime sotien jälkeen. Pastorskan kalaisia ihmisiä on varmasti tarvittu.… (lisätietoja)

Hieno romaani, joka todellakin ansaitsi Finlandia-palkinnon. Lundberg jatkaa Marsipaanisotilaasta tutun Kummelin perheen kohtaloiden kuvausta, mutta nyt keskiössä ovat perheen vanhin poika Petter ja hänen nuori vaimonsa saaristolaispitäjässä, josta papiksi valmistunut Petter on saanut ensimmäisen työpaikkansa. Lundbergin kypsynyt ja hioutunut tyyli tekee kirjasta nautittavan lukukokemuksen. Luin romaanin alkukielellä, mutta myös Leena Vallisaaren suomennos vaikuttaa erittäin onnistuneelta.… (lisätietoja)

Erittäin mielenkiintoinen kuvaus sota-ajasta koettuna suomenruotsalaisen Kummelin perheen silmin. Kirjassa painottuu varsinkin nuorten näkökulma: millaista oli lähteä sotilaskoulutukseen ja rintamalle hädin tuskin koulunsa päättäneenä poikasena ja sitten palata siviilielämään monen vuoden kasarmi- ja korsuelämän jälkeen. Sota oli paitsi kiivaita taisteluita myös odottelua ja ikävystymistä ja toisaalta myös itsenäistymistä ja aikuistumista. Kotirintamallakin sota merkitsi paitsi puutetta ja kamppailua, myös vaihtelua ja jännitystä, jota tarjosi vaikkapa pikkulottatoiminnassa avautuva mahdollisuus nuorten miesten tapaamiseen.… (lisätietoja)