Päivi Lappalainen

Jos realismi kirjallisuuden tyylisuuntana kiinnostaa yhtään, niin suosittelen tätä lämpimästi. Teos on helppolukuinen, selkeä eikä keskity mihinkään järjettömään nippelitietoon, vaan luonnehtii ko. aikakaudelta kattavan kokonaisuuden.
Kirja on jaksotettu viiteen päälukuun:
I) Realismin aikakausi suomalaisessa kirjallisuudessa
II) Realismia vai romantiikkia: 1880- ja 1890-luvun kirjallista elämää
III) Kirjallisia lajeja ja keinoja
IV) Kaiken sydämessä koti
V) Kysymys kansasta

Rajaus on mielestäni erinomainen ja tukee kokonaisuuden hahmottamista. Erityisen kiinnostavaa oli lukea aikalaisten suhtautumista realismiin tyylisuuntana.

Pidin myös kovasti siitä, että Lappalainen nostaa esiin ko. aikakauden naiskirjailijoita eikä unohda suomenruotsalaista kirjallisuutta. Kuin ohimennen teoksessa pohditaan myös näiden kahden ryhmän unohtamista. Meillä on muitakin kuin Minna Canth (häntä toki vähättelemättä).

Ainoana huonona puolena on se, että jos joitakin tuon aikakauden teoksia on lukematta, niin mitään ei oikeastaan jää jännityksen varaan, vaan loppuratkaisut paljastetaan. Tämä on tietenkin ihan ymmärrettävä ratkaisu kirjan tekijältä, mutta jos ei halua spoilata itseään, niin kannattaa suhtautua vähän varauksella. Kehoittaisin lukemaan ainakin Pakkalan, Ahon, Canthin, Langen, Talvion, Ibsenin, Tavaststjernan ja Järnefeltin teokset ennen tätä.
Kokonaisuudessaan innostuin tästä niin paljon, että tilasin tämän itselleni SKS:n verkkokaupasta.

-Morre-… (lisätietoja)