Janet Asimov (1926–2019)
Teoksen The Norby Chronicles tekijä
Tietoja tekijästä
Janet Opal Jeppson Asimov was born on August 6, 1926. She received a bachelor's degree from Stanford University and a medical degree from New York University Medical School. After completing a residency in psychiatry, she continued her education at the William Alanson White Institute of näytä lisää Psychoanalysis, where she accepted a job upon graduating. She was an author, psychiatrist, and psychoanalyst. She wrote fiction and nonfiction books including The Second Experiment, The Last Immortal, Mind Transfer, and The Mysterious Cure and Other Stories of Pshrinks Anonymous. She and her husband Isaac Asimov wrote the Norby Chronicles series. She edited a selection of her husband's letters entitled It's Been a Good Life: Isaac Asimov. She also wrote books under the pen name J. O. Jeppson. After her husband's death, she took over writing his science column for the Los Angeles Times Syndicate. She died on February 25, 2019 at the age of 92. (Bowker Author Biography) näytä vähemmän
Sarjat
Tekijän teokset
Laughing Space: An Anthology of Science Fiction Humour (1982) — Toimittaja; Avustaja — 55 kappaletta
A Pestilence of Psychoanalysts [short story] 3 kappaletta
The Contagion 2 kappaletta
Norby 2 kappaletta
The Time-warp Trauma 1 kappale
Relics 1 kappale
Associated Works
Analog Science Fiction/Science Fact: Vol. CVI, No. 13 (Mid-December 1986) (1986) — Tekijä, eräät painokset — 18 kappaletta
Merkitty avainsanalla
Yleistieto
- Virallinen nimi
- Jeppson, Janet Opal
- Muut nimet
- Jeppson, J O
Asimov, Janet
Asimov, Janet Opal Jeppson
Asimov, Janet Jeppson - Syntymäaika
- 1926-08-06
- Kuolinaika
- 2019-02-25
- Sukupuoli
- female
- Kansalaisuus
- USA
- Syntymäpaikka
- Ashland, Pennsylvania, USA
- Kuolinpaikka
- New York, New York, USA
- Asuinpaikat
- Ashland, Pennsylvania, USA
- Koulutus
- Stanford University (BA)
New York University Medical School (MD) - Ammatit
- psychoanalyst
writer - Suhteet
- Asimov, Isaac (husband)
Jäseniä
Kirja-arvosteluja
Listat
Palkinnot
You May Also Like
Associated Authors
Tilastot
- Teokset
- 32
- Also by
- 10
- Jäseniä
- 2,428
- Suosituimmuussija
- #10,567
- Arvio (tähdet)
- 3.4
- Kirja-arvosteluja
- 25
- ISBN:t
- 84
- Kielet
- 5
- Kuinka monen suosikki
- 2
Kirjan päähenkilöitä ovat Jeff Wells, Avaruusakatemian 14-vuotias kadetti, ja tämän hankkima eksentrinen robotti Norby. Jeff kyllä näyttää 18-vuotiaalta, tiedä sitten mistä syystä – tarinan kannalta sillä ei kuitenkaan ollut tärkeää merkitystä. Kummankin luonne on varsin ohut, muttei kuitenkaan niin ohut kuin sivuhenkilöillä, joihin lukeutuvat Jeffin isoveli Fargo, Akatemian johtaja Amiraali Yobo, täysin hengetön naispoliisi Albany Jones ja pahvista rakennettu pahis Ing Itsekäs. Kaarti on niin heikko, että loppua kohden jo ärsytti.
Juonikin on melkoista huttua. Aurinkokunnan etsityin terroristi Ing tulee ja valloittaa Manhattanin ja kyykyttää aurinkokunnan kollektiivisen sotilaallisen mahdin. Jotenkin lopputuloksena pitäisi olla Ingin julistaminen keisariksi. Se ainokainen tyyppi, jolla on langat käsissään, nimittäin Amiraali Yobo, istuu käsiensä päällä ja jättää kriisin ratkaisun törmäilevän pennun ja tämän kajahtaneen metalliystävän harteille. Jostain syystä Ing vielä haluaa Jeffin veljen Fargon nalkkiin. Kai Fargo sitten on jonkinlainen James Bond, joka yksinään pystyy sotkemaan pahimmankin megalomaanikon suunnitelmat. Mitä hä?
Armollisesti kirja oli vain 120 sivua pitkä, mutta kyllä senkin ääneen lukemiseen turhaantui turhan paljon aikaa. Sanoisin muuten, että kirjan paras kohta oli se kun se loppui, mutta valitettavasti tämä olisi vale. Viime sivuilla oli meinään sellainen läjä sukupuoliasenteellista superlannoitetta, ettei paremmasta väliä. Kun Ing on kukistettu, Yobo kehuu miehiään. Albany Jones huomauttaa, että puolet Manhattanin taisteluun osallistuneista poliiseista oli kylläkin naisia. Yobo paikkaa lausuntoaan sanomalla, että kyse oli vanhanaikaisesta sanonnasta ja myös hänen sotilaistaan on puolet naisia. Mietin hetken, että onko tämä jokin hyvin kömpelö ja alkeellinen yritys tuoda tasa-arvoa esiin.
Heti perään Yobo kommentoi Albanyn univormun repeytyneen juuri strategisista paikoista ja kehuu tämän muotoja, johon Fargo kuittaa, että kankaanliuottajallakin saa kaikenlaista aikaan, mutta sellaiset ihailut kuuluvat väin hänelle. Näin kolmenkymmenen vuoden päästä tulevaisuudesta voin vain kiekaista, että mitä helvettiä. Tuota esineellistävämpää kuvailua olisi tuskin voinut lastenkirjassa käyttää, ja rajummat kuvailut olisivat nostaneet jo ikärajaa. Tässä kohtaa teki mieli nakata kirja nurkkaan, mutta jäljellä oli vain kolme sivua. Mieleen kyllä etsimättä nousi ne tarinat scifin suurmiehestä Isaac Asmovista, joka katsoi oikeudekseen nipistellä naisia, olivat he sitten faneja tai kirjoittajatovereita.
Kerronta oli köyhää, hahmot stereotyyppisiä, juoni pökkelö ja asenteet vinoutuneita. Kirja kyllä jää, kaikesta huolimatta, hyllyyn, koska kerään kirjoja, mutta sen lukemista en kyllä suosittele kenellekään. Parempaakin on tarjolla. Vaatikaa parempaa. Lukekaa parempaa.… (lisätietoja)