Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelujen toimittamiseen, toiminnan parantamiseen, analytiikkaan ja (jos et ole kirjautunut sisään) mainostamiseen. Käyttämällä LibraryThingiä ilmaiset, että olet lukenut ja ymmärtänyt käyttöehdot ja yksityisyydensuojakäytännöt. Sivujen ja palveluiden käytön tulee olla näiden ehtojen ja käytäntöjen mukaista.
The Development of an Extraordinary Species We human beings share 98 percent of our genes with chimpanzees. Yet humans are the dominant species on the planet -- having founded civilizations and religions, developed intricate and diverse forms of communication, learned science, built cities, and created breathtaking works of art -- while chimps remain animals concerned primarily with the basic necessities of survival. What is it about that two percent difference in DNA that has created such a divergence between evolutionary cousins? In this fascinating, provocative, passionate, funny, endlessly entertaining work, renowned Pulitzer Prize--winning author and scientist Jared Diamond explores how the extraordinary human animal, in a remarkably short time, developed the capacity to rule the world . . . and the means to irrevocably destroy it.
Evoluutiobiologi Diamond yhdistelee ihmisen evoluutiota ja kulttuurien kehitystä selittävissä kirjoissaan suvereenisti arkeologiaa, antropologiaa, ekologiaa, genetiikkaa, historiaa, lingvistiikkaa ja psykologiaa. Näiden synteesien avulla hän saavuttaa mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä tuloksia. Jotta lajimme voisi ylipäätään säilyä elossa muutamaa sataa vuotta pidempään, meidän tulisi hänen mielestään ottaa oppia omasta historiastamme mahdollisimman pian.
Diamondin aiemmat kirjat Tykit, taudit ja teräs : ihmisen ihmiskuntien kohtalot (2003) ja Romahdus : miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä (2005) käsittelevät samoja teemoja kuin tämä teossarjan viimeinen osa, mutta hieman rajoittuneemmista näkökulmista. Tässä teoksessa tarkastellaan ihmisen osuutta maapallon kehityksessä kokonaisuutena ottaen kaikki osatekijät huomioon. Tavallaan se on tiivistys kaikesta aikaisemmissa kirjoissa esitetystä.
Diamondin näkemyksen mukaan me olemme kolmas simpanssilaji tavallisen simpanssin ja kääpiösimpanssin rinnalla. Tämän väitteensä hän perustelee sillä, että DNA:mme on yli 98 prosenttisesti sama kuin muilla simpanssilajeilla. Tavallisesti on ajateltu, että suuret ihmisapinat gorilla ja simpanssi olisivat enemmän toistensa kaltaisia kuin ihmisten, mutta Diamond väittää, että oranki ja gorilla erosivat kädellisten esi-isästä jo (oranki n. 15 milj. vuotta sitten ja gorilla 10 milj. vuotta sitten) ennen ihmistä.
Tästä lähtökohdasta kirjoittaja vie lukijan kiertomatkalle ympäri maailmaa ja jäljittää ihmisyhteisöjen alkuperää sekä kulttuurien kehitystä vaatimattomasta alusta kukoistuksen kautta tuhoon. On tunnettu tosiasia, että maapallolla on ollut historian kuluessa lukuisia korkeakulttuureita, jotka sitten ovat yhtäkkiä vain menettäneet elinvoimansa ja tuhoutuneet. Diamondin mielestä suurta osaa näissä arvoituksellisissa kehityskaarissa ovat esittäneet ympäristötekijät ja nimenomaan ihmisen taipumus ylikansoittaa rajallinen elinympäristönsä ja ylihyödyntää sen tarjoamat resurssit. Ympäristökatastrofit eivät ole mikään nykyajan vitsaus vaan niitä on tapahtunut koko ajan ihmiskunnan historian kuluessa.
Sama koskee ihmisen toista tuhoamistaipumusta eli kansanmurhaa. Vieraskammoa esiintyy kaikilla korkeammilla eläimillä, mutta ihmiset ovat kehittäneet sen huippuunsa, koska he voivat liittää vierauden käsitteeseen sellaisia abstrakteja asioita kuin toisen uskonnon tai poliittisen näkemyksen. Estot, jotka estävät meitä murhaamasta oman ryhmämme jäseniä, eivät päde silloin, kun kyseessä on muukalainen. Tässä suhteessa olemme vielä valitettavan lähellä eläimellistä alkuperäämme. ( )
To this day, those who see our species as part of the animal kingdom continue to lock horns with those who see us as separate. While zoologists treat humans as mere animals -- and not even particularly unusual ones given the incredible diversity of life -- many social scientists still place us somewhere between heaven and earth. What is particularly attractive about Jared Diamond's book, "The Third Chimpanzee," is that he tries to strike a balance.
Tiedot saksankielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Thema
Wie sich der Mensch innerhalb kurzer Zeitvon einer Säugetierart unter vielenzu einem Eroberer der Welt aufschwang ;und wie wir die Fähigkeit erwarben,all jenen Fortschritt über Nacht auszulöschen.
Omistuskirjoitus
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
Dedicated to my sons Max and Joshua, to help them understand where we came from and where we may be heading
Ensimmäiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
It's obvious that humans are unlike all animals. (Prologue)
The clues about when, why, and in what ways we ceased to be just another species of big mammal come from three types of evidence.
Sitaatit
Viimeiset sanat
Tiedot englanninkielisestä Yhteisestä tiedosta.Muokkaa kotoistaaksesi se omalle kielellesi.
The only uncertainties are whether the resulting disaster would strike our children or our grandchildren, and whether we choose to adopt now the many obvious countermeasures.
The Development of an Extraordinary Species We human beings share 98 percent of our genes with chimpanzees. Yet humans are the dominant species on the planet -- having founded civilizations and religions, developed intricate and diverse forms of communication, learned science, built cities, and created breathtaking works of art -- while chimps remain animals concerned primarily with the basic necessities of survival. What is it about that two percent difference in DNA that has created such a divergence between evolutionary cousins? In this fascinating, provocative, passionate, funny, endlessly entertaining work, renowned Pulitzer Prize--winning author and scientist Jared Diamond explores how the extraordinary human animal, in a remarkably short time, developed the capacity to rule the world . . . and the means to irrevocably destroy it.
Google Books — Ladataan...
(3.92)
1
Diamondin aiemmat kirjat Tykit, taudit ja teräs : ihmisen ihmiskuntien kohtalot (2003) ja Romahdus : miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä (2005) käsittelevät samoja teemoja kuin tämä teossarjan viimeinen osa, mutta hieman rajoittuneemmista näkökulmista. Tässä teoksessa tarkastellaan ihmisen osuutta maapallon kehityksessä kokonaisuutena ottaen kaikki osatekijät huomioon. Tavallaan se on tiivistys kaikesta aikaisemmissa kirjoissa esitetystä.
Diamondin näkemyksen mukaan me olemme kolmas simpanssilaji tavallisen simpanssin ja kääpiösimpanssin rinnalla. Tämän väitteensä hän perustelee sillä, että DNA:mme on yli 98 prosenttisesti sama kuin muilla simpanssilajeilla. Tavallisesti on ajateltu, että suuret ihmisapinat gorilla ja simpanssi olisivat enemmän toistensa kaltaisia kuin ihmisten, mutta Diamond väittää, että oranki ja gorilla erosivat kädellisten esi-isästä jo (oranki n. 15 milj. vuotta sitten ja gorilla 10 milj. vuotta sitten) ennen ihmistä.
Tästä lähtökohdasta kirjoittaja vie lukijan kiertomatkalle ympäri maailmaa ja jäljittää ihmisyhteisöjen alkuperää sekä kulttuurien kehitystä vaatimattomasta alusta kukoistuksen kautta tuhoon. On tunnettu tosiasia, että maapallolla on ollut historian kuluessa lukuisia korkeakulttuureita, jotka sitten ovat yhtäkkiä vain menettäneet elinvoimansa ja tuhoutuneet. Diamondin mielestä suurta osaa näissä arvoituksellisissa kehityskaarissa ovat esittäneet ympäristötekijät ja nimenomaan ihmisen taipumus ylikansoittaa rajallinen elinympäristönsä ja ylihyödyntää sen tarjoamat resurssit. Ympäristökatastrofit eivät ole mikään nykyajan vitsaus vaan niitä on tapahtunut koko ajan ihmiskunnan historian kuluessa.
Sama koskee ihmisen toista tuhoamistaipumusta eli kansanmurhaa. Vieraskammoa esiintyy kaikilla korkeammilla eläimillä, mutta ihmiset ovat kehittäneet sen huippuunsa, koska he voivat liittää vierauden käsitteeseen sellaisia abstrakteja asioita kuin toisen uskonnon tai poliittisen näkemyksen. Estot, jotka estävät meitä murhaamasta oman ryhmämme jäseniä, eivät päde silloin, kun kyseessä on muukalainen. Tässä suhteessa olemme vielä valitettavan lähellä eläimellistä alkuperäämme. (